On inhottavaa herätä käsi puutuneena. Se on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, kuinka ihmiskeho suojelee itseään jopa unen aikana – paitsi, jos sammuu humalassa.
Jos on joskus sattunut kierähtämään unissaan oman käsivartensa päälle, tietää varmaan, miltä tuntuu herätä raaja tunnottomana: käsi roikkuu hervottomana eikä ”kuollut paino” hievahdakaan mihinkään ilman, että sitä nostaa toisella kädellä. Hetken päästä neulanpistojen kaltainen nipistely leviää, ja pikkuhiljaa tunto palaa.
Moni ehkä ajattelee, että näin käy, kun veri ei pääse virtaamaan puutuneelle alueelle. Itse asiassa syy kuitenkin löytyy jostain muualta.
Käsivarressa on useita hermoja, esimerkiksi kainalohermo, lihas-ihohermo, värttinähermo ja kyynärhermo. Niistä jokaisella on oma tarkoituksensa ja vaikutuksensa esimerkiksi käden ojentamiseen ja nostamiseen, kyynärpään koukistamiseen sekä kämmenen, ranteen ja sormien liikuttamiseen.
Jos jokin näistä hermoista joutuu unen aikana puristuksiin esimerkiksi kierähtämisen seurauksena, sitä voisi verrata vesiletkun päällä seisomiseen: informaation välittyminen raajoista aivoihin estyy. Niin voi käydä jo melko lyhyessä ajassa.
Voxin haastattelema neurologian tutkija James Dyck kertoo, että jos hermojen puristustila uhkaa jatkua liian kauan, keho kuitenkin suojautumismekanismina herättää ihmisen. Heräämisen jälkeen ja raajan vapauduttua ahdingostaan hermot niin sanotusti nollaantuvat ja palaavat linjoille. Pistely on siis hyvä merkki siitä, että ärsykkeet alkavat taas syöksyä aivoihin ja hermojen toiminta palautuu.
