Hallitus julkaisi keskiviikkona kehysriihensä tulokset. Tämä on luonnollisesti herättänyt paljon keskustelua. Yksi julkisen talouden kannalta hyvin merkittävä asia on kuitenkin jäänyt vailla huomiota kehysriiheen liittyvässä keskustelussa, kirjoittaa RKP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson.
Mitä tarkoitan tällä, ehkä joku kysyy? Tässä on kyse yhdestä hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen alkuperäisestä päätavoitteesta, eli hoito- ja hoivakustannusten nousun hillitsemisestä.
Merkittävä osa hallituksen suunnitelmasta tasapainottaa julkista taloutta perustuu siihen, että sote-uudistuksen myötä sote-kustannusten nousua voidaan hillitä kolmella miljardilla eurolla.
Säästötavoite on alusta alkaen ollut erittäin kova. Ajan myötä säästötavoitteen toteutuminen on alkanut vaikuttaa entistä epäuskottavammalta. Tänään voi kysyä uskooko tähän tavoitteeseen enää kukaan?
Lukuisat asiantuntijat pitävät hallituksen tavoitteen toteutumista epätodennäköisenä. Päinvastoin, moni on todennut, että sote-kustannukset voivat jopa nousta nyt esitetyn sote-uudistuksen ja valinnanvapausmallin myötä. Tätä ei voi nähdä suotavana kehityksenä, eikä se millään tavalla vastaa sote-uudistuksen tavoitteita.
Mitä mieltä hallitus itse sitten on, toteutuuko tavoite? Ja, ennen kaikkea, miten säästöt saadaan aikaan? Vastauksia näihin kysymyksiin on saatu odottaa turhaan. Kun tähän tärkeään kysymykseen ei oikein olla pystytty vastaamaan, on hallituksen taholta sen sijaan haluttu sysätä vastuuta maakunnille, joita se on perustamassa. Itse asiassa hallitus on siirtämässä vastuun koko uudistuksen onnistumisesta maakunnille.
Hallitus sanoo, että uudistuksen toimeenpano ratkaisee viime kädessä koko sote-uudistuksen onnistumisen. Eli sysätään vastuu maakuntien tuleville päättäjille. Siitä huolimatta, että maakunnista on tulossa lähinnä valtionhallinnon jatke ilman todellista itsehallintoa.