Henkirikosten määrä väheni vuosien 2013 ja 2023 välillä.
Henkirikokset vähenivät Suomessa yli kolmanneksella vuosien 2013 ja 2023 välillä, selviää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin henkirikoskatsauksesta.
Henkirikosten määrä väheni 1,4 surmatusta ihmisestä 0,9 surmattuun ihmiseen 100 000 asukasta kohti.
Lasku näkyi selkeimmin miehiin kohdistuneessa henkirikoksissa. Naisiin kohdistuneiden henkirikosten määrä pysyi melko tasaisena. Miehiä surmattiin vuosina 2013–2015 keskimäärin 62 vuodessa, vuosina 2020–2023 enää 49. Naisten vastaavat määrät olivat 22 ja 24.
Henkirikosten määrän väheneminen tasaantui hieman 2020-luvulle siirryttäessä, katsauksesta selviää.
Miesten tekemät henkirikokset kohdistuivat useimmiten tekijän ystävään tai tuttuun. Teon kohdistaminen myös entiseen tai nykyiseen kumppaniin oli tyypillistä.
Naisten tekemät ja naisiin kohdistuneet henkirikokset olivat usein lähisuhdeväkivaltaa. Naisten joutuessa henkirikoksen uhriksi tekijä oli lähes 60 prosentissa tapauksista uhrin nykyinen tai entinen kumppani.
Henkirikoksiin liittyvät usein päihteet
Katsauksen mukaan henkirikoksien tekijät ovat edelleen tyypillisesti miehiä. Myös suurin osa uhreista on miehiä.
Neljässä henkirikostapauksessa kymmenestä tekijä oli uhrin ystävä tai tuttava. Noin neljännes henkirikoksista oli parisuhteessa tapahtuvia surmia. Täysin tuntemattomiin ihmisiin kohdistuneiden tekojen osuus kokonaismäärästä oli katsauksen mukaan noin 12 prosenttia.
Lisäksi katsauksesta selviää, että suomalaisiin henkirikoksiin liittyy usein päihteiden käyttöä. Kaikista tapauksista noin 60 prosentissa sekä uhri että tekijä olivat päihtyneitä. Lähes 75 prosentissa tapauksista vähintään toinen osapuolista oli päihtynyt.
Tekopaikka oli usein yksityisasunto, sillä kaikkiaan 65 prosenttia henkirikoksista tehtiin yksityisasunnossa. Sekä nais- että miesuhrit surmattiin tyypillisimmin omassa kodissaan.