Arvoliberaali Haavisto voisi tutkijan mukaan olla uskottavasti paitsi enemmistöön myös vähemmistöihin kuuluvien presidentti.
Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas, vihreiden tukema Pekka Haavisto toisi presidentin rooliin uutta erityisesti arvojohtajana. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei yllätyksiä olisi tiedossa, mutta monessa muussa suhteessa hän olisi uudenlainen presidentti: vihreä, taustaltaan ympäristöaktivisti, rauhanvälitystehtävissä erityisesti globaaliin etelään verkottunut, seksuaalivähemmistöön kuuluva.
Pelkillä punavihreillä äänillä ei presidentiksi päästä, joten Haavisto on kampanjassaan tavoitellut myös oikeistokonservatiivisia äänestäjiä. Hän ei ole millään tavoin pyrkinyt esiintymään radikaalina tai "vaihtoehtoisena" ehdokkaana ja on vastannut vaalikoneissa hyvin keskilinjahakuisesti.
1:06
Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta uskoo, että Haavisto on esimerkiksi talouspolitiikkakysymyksissä vastannut taktisesti niin, että hän tavoittaa mahdollisimman laajan äänestäjäkunnan.
– Hän on oikeasti ideologisesti enemmän vasemmalla kuin mitä hän on vaalikoneisiin vastannut, Ruostetsaari arvioi.
Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta uskoo, että Haavisto aidosti ajattelee olevansa rajat ylittävä keskilinjan ehdokas.
– On kiinnostavaa, miten lähdetään vastakkainasettelun rakentamiseen nyt kakkoskierroksella.
Ainakin yksi selvä ero kokoomuksen Alexander Stubbiin on tiedossa. Haavisto on täysin eri mieltä siitä, tuleeko Suomen sallia ydinaseiden kuljetus Suomen kautta. Stubb on ollut tähän täysin valmis.
Katso vaalien tulokset vielä tästä.
Tuskin intoa sisäpolitiikkaan
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Haavistolla on osaamisestaan erittäin monipuolista ja myös tuoretta näyttöä. Hän oli muun muassa keskeinen neuvottelija Suomen hakiessa Naton jäseneksi.
Ministeri- ja puoluejohtajataustallaan Haavisto tuntee kotimaisenkin politiikan kiemurat.
Ruostetsaaren mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Haavisto on niin itselleen mieluisten asioiden parissa, että tällä tuskin olisi presidenttinä tarvetta oma-aloitteisesti puuttua sisäpolitiikkaan ja koetella presidentin valtaoikeuksien rajoja.
Haavisto sanoi STT:n ehdokashaastattelussa pitävänsä hyvänä sitä, että pääministeri tai joku muu hallituksesta olisi läsnä, kun Suomeen saapuu tärkeitä ulkomaisia vieraita tapaamaan presidenttiä. Näin varmistettaisiin eduskunnan tiedonsaanti ja hallituksen parlamentaarinen vastuu myös ulkopolitiikassa.
Al-Hol pysyy riesana
Haaviston rasitteeksi tutkijat nostavat ulkoministeriön virkamiehen kyykyttämisen, kun Syyrian al-Holin leirillä olleita suomalaisia lapsia ja heidän äitejään kotiutettiin Suomeen.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi vuonna 2020, että ulkoministeri Haavisto toimi lainvastaisesti, kun hän yritti siirtää kritiikkiä esittäneen konsulipäällikön toisiin tehtäviin. Tätä pidettiin moitittavana, mutta edellytyksiä ministerisyytteen nostamiselle ei ollut.
Vaalikampailun aikana Haavisto on joutunut selittelemään takavuosien puheitaan muun muassa venäläisten viisumivaatimuksien höllentämisestä ja puolustusmäärärahojen karsimisesta.
Kynnyskysymys tai valtti
Haaviston olisi presidenttinä luontevaa puhua muun muassa rauhanvälittämisestä, yhdenvertaisuudesta ja vähemmistöjen oikeuksista.
Ruostetsaaren mukaan parisuhde miehen kanssa voi olla joillekin äänestäjille kynnyskysymys.
– Mutta hän on jo kolmatta kertaa ehdolla, joten tämä ei ole kenellekään uusia asia.
Vuorelma huomauttaa, että Haaviston seksuaalinen suuntautuminen voi kääntyä jopa valtiksi.
– Hän voisi olla uskottavasti paitsi enemmistöön myös vähemmistöihin kuuluvien presidentti.
Pekka Haavisto– Vihreiden Pekka Haavistolle on karttunut ministerikokemusta Lipposen, Kataisen, Stubbin, Rinteen ja Marinin hallituksista.
– Presidentinvaaleissa Haavisto on valitsijayhdistyksen ehdokas, jota vihreät puolueena tukee.
– Haavisto on toiminut eri YK- ja EU-tehtävissä muun muassa Afganistanissa, Irakissa ja Sudanissa.
– Koulutukseltaan Haavisto on ylioppilas Munkkivuoren yhteiskoulusta Helsingistä.
– Hän oli 1980-luvulla Suomi-lehden ja Vihreän Langan päätoimittajana.
– Haavisto on toiminut myös Helsingin kaupunginvaltuutettuna.
– Kansanedustajaksi hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1987.
– Haavisto oli vihreiden puheenjohtaja 1993–1995 sekä 2018–2019.
– Lisäksi hän on toiminut muun muassa Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Setlementtiliiton hallituksissa sekä WWF:n hallintoneuvostossa.
– Haavisto on julkaissut muun muassa Interrail-matkailun oppaita. Hän ilmoittaa harrastuksikseen kirjallisuuden, kuplavolkkarit ja puuveneet.
– Haavisto on suorittanut siviilipalveluksen.
– Haavisto on syntynyt vuonna 1958 Helsingissä.
–Haaviston puoliso on Antonio Flores. |