Halvaantunut 58-vuotias nainen on oppinut aivoimplantin avulla kommunikoimaan ajatuksen voimalla. Kyse on ensimmäisestä kerrasta, kun aivoimplanttia käytetään ihmisen jokapäiväisessä arjessa, ilman että tarvitaan lääkäreitä tai insinöörejä laitetta kalibroimaan.
– On hienoa olla ensimmäinen, sanoo ALS:ia sairastava HB, 58-vuotias nainen, joka ei halua nimeään julki. Hänellä diagnosoitiin ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi vuonna 2008.
ALS on selkäytimessä kulkevien liikehermojen sairaus, jossa lihaksia käskyttävät liikehermot tuhoutuvat vähitellen. Tällöin tahdonalainen lihaksisto surkastuu ja heikkenee. Muutama vuosi sairastumisesta HB menetti kykynsä hengittää ja tarvitsee hengityslaitetta.
– Hän oli lähes kokonaan lukossa, sanoo Nick Ramsey Hollannin Utrechtin yliopistosairaalan aivokeskuksesta.
Kun silmätkään eivät enää liiku
Kun Ramsey tapasi HB:n, oli hän täysin riippuvainen laitteesta, jota käytettiin silmien liikkeillä. Laitteen avulla hän pystyi valitsemaan näytöltä kirjaimia ja muodostamaan lauseita. Tämäkään tapa kommunikoida ei ALS-potilailla toimi pitkään, sillä yksi kolmesta ALS-potilaasta menettää kykynsä liikuttaa silmiä. Eri puolilla maailmaa onkin yritetty kehitellä laitetta, jota pystyisi ohjaamaan suoraan aivoilla.
Laite toimii niin, että se lukee aivojen aktiivisuutta ja kääntää sen signaaliksi. Tätä signaalia voidaan sitten ohjata esimerkiksi tietokoneella tai robotilla. Tähän mennessä on ollut kuitenkin vaikea kehittää laitetta, joka sopisi potilaan jokapäiväiseen elämään. On jouduttu kalibroimaan tai päivittämään laitetta päivittäin, eivätkä monet tähänastiset laitteet ole toimineet langattomasti.