Kärsitkö sinäkin tietämättäsi huonosta sisäilmasta? Professori Tuula Putus kertoo, milloin hälytyskellojen tulisi soida.
Turun yliopiston työterveyden professorin Tuula Putuksen mukaan suuri osa sisäilmaongelmista ilmenee usein suuremman ihmisjoukon kautta. Mikäli sisäilma on huonoa, oireilee moni.
– Jos perheessä tai työpaikalla 30–40 prosenttia alkaa oireilla, on syytä ryhtyä selvittämään asiaa. Ylipäätään ryhmätason oireilu ja oireiden liittyminen johonkin tiettyyn aikaan ovat merkkejä huonosta sisäilmasta.
Esimerkiksi viikonlopuiksi helpottava oireilu voi kieliä siitä, että sisäilmaongelma on työpaikalla. Myös työpaikan vaihdokseen liittyvät oireet voivat olla ikävä merkki.
– Kaiken kaikkiaan ajallinen yhteys ja se, että oireilevia on muitakin, auttaa myös asian selvittelyssä.
Putus neuvoo käyttämään järkeä myös huonosta ilmanlaadusta kieliviä merkkejä etsiessä.
– Tunkkainen ilma, homeen, maakellarin tai viemärin haju ovat heti hyviä merkkejä. Jos tällaiset hajut tulevat ovella vasten kasvoja, ei kaikki ole hyvin. Sisäilman kuuluu olla raikasta, sen kuuluu olla tavallaan niin itsestään selvä asia, ettei sitä edes huomaa, Putus selventää.
Mikäli oudolle tunkkaisuudelle tai hajuille ei löydy maalaisjärjellä syytä, kuten viemätöntä roskista tai tuulettamatonta huoneistoa, kannattaa syytä alkaa selvittää.
Millaisia oireita aiheutuu?
– Kaikkein yleisimpiä huonosta sisäilmasta johtuvia oireita ovat käheys, nuhaoireet, kuiva yskä, silmien, ihon ja limakalvojen kuivumisoireet sekä lisäksi yleisoireet, jotka ovat flunssan oireiden kaltaisia, Putus luettelee.