Kun rehtori Timo Heikkinen tuli työskentelemään Helsingin Merilahden peruskouluun yli kymmenen vuotta sitten, koulussa oli reilut 17 prosenttia sellaisia lapsia, jotka puhuivat suomea toisena kielenään. Nyt heitä on 52 prosenttia.
– Viime vuonna yhdestä ainoasta osoitteesta tuli tähän kouluun 40 uutta oppilasta eikä yhtäkään ainutta suomenkielistä nimeä, Heikkinen kertoo.
– Voi miettiä, onko kaupungin asuntopolitiikka mennyt ihan kohdilleen, jos asutetaan kaikki maahanmuuttajat samoihin taloihin ja samoihin osoitteisiin tai viereisiin taloihin ja vierekkäisiin osoitteisiin, rehtori pohtii.
Heikkinen suuntaa viestinsä päättäjille.
– Toivoisin päättäjiltä aika tomeraa otetta, että tätä katsottaisiin realistisesti. Eikä katsottaisi pelkästään alueita, vaan kuunneltaisiin myös kouluja. Koulut tietävät, mistä osoitteista lapset tulevat, kertoo Heikkinen.
Jengiytymiseen puututaan
Koulun johdossa on havaittu viime aikoina poikkeuksellista jengiytymistä.
– Viime aikoina on alkanut syntyä vastapuoliasettelua, mitä ei ole pitkään aikaan ollut. Tänä syksynä ollut valkoista ylivaltaa korostavaa porukkaa ja siihen tuppaa sitten syntymään vastapuoli.
Avuksi on otettu monikieliset ohjaajat eli niin kutsutut kultuuritulkit.
– Jos me tiedämme, että porukka on jengiytynyt vapaa-aikana ja muuten, silloin monikielisten ohjaajat ovat yhteydessä koteihin ja kertovat, että "Tiedättekö te, missä lapsenne viettävät aikaa?"
