Hallituksen asetusmuutoksen mukaisesti koronarokotteita on maanantaista lähtien tarjottu kaikille 12-15-vuotiaille lapsille ja nuorille. Tänään Helsingissä alkavat ensimmäiset rokotukset kouluissa.
Uusi asetus nuorten rokottamisesta astui voimaan maanantaina. Helsingissä ei aikailtu. Ensimmäiset rokotukset kouluissa alkaa jo tänään.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan kunnat viime kädessä järjestävat ja vastavat siitä, miten lapset rokotuksensa saavat.
Kruununhaan yläasteen koulussa rokotteet annetaan ensimmäisten joukossa. Rehtori Jani Puurula sai lisää järjesteltävää koulujen aloitukseen, kun lukukauden toiselle koulupäivälle tulikin aika rokottaa oppilaat.
– Tiistaina iltapäivällä tuli kouluterveydenhuollon päällikön ohjeistus rehtoreille, että rokotukset ovat alkamassa ja siihen vähän toiminta ohjeistusta.
Kouluilla onkin pitänyt kiirettä että kotiin saadaan riittävästi ohjeistusta rokotuksista.
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 7 §:n (Alaikäisen potilaan asema) mukaan alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Nuori voi päättää rokotuksesta itse
THL:n Hanna Nohynek kertoo, että lähtökohtaisesti 12-15 vuotias voi itse päättää.
– Terveydenhuollon ammattilainen arvioi, onko hän kypsä tekemään päätöstä. Siihen ei välttämättä tarvita vanhempien suostumusta, mutta usein lapsi itse haluaa, että asia keskustellaan kotona ja tehdään yhdessä päätöksiä.
Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa.
Rehtori Puurulakin vakuuttaa, ettei ketään ainakaan väkisin rokoteta.
– Erityisissä ristiriitatilanteissa otetaan aikalisä, mutta lähtökohtaisesti nuoret voivat itse päättää asiasta.
Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat kuitenkin päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi.
Koulurokotukset voivat olla tehokkaita massarokotuksia
Helsingissä valmistaudutaan suureen määrään rokotuksia, eikä rokotuksia jätetä yksin kouluterveydenhoitajien vastuulle.
Kruununhaan yläasteen koulussa kolmetoista rokottajaa ja kahdeksan rokotepistettä pitää huolen siitä, että lähes 500 oppilasta saa mahdollisuuden ottaa rokote.
Toisaalta varjopuolena kouluissa tehtävissä rokotteissa on lasten laumasieluisuus. Valitseeko luokka ottaa rokotteen vai olla ottamatta – se ratkaisee kuinka tehokkaasti muuten hidastunut rokotustahti etenee.
Rokotukset ovat herkkä aihe ja niistä leviää paljon väärää tietoa.
Moni miettii miten lapset valmistetaan vaikeaan rokotuspäätökseen? Puurulan mukaan ensin annetaan lyhyt tietopaketti opettajien voimin.
– Ennen rokotusta kouluterveydenhoitaja hakee luokat rokotukseen ja kertoo asiasta terveydenhuollollisesta näkökulmasta.
Lisäksi THL tarjoaa tietopaketin sekä lapsille että vanhemmille. THL:n tietopaketit valmistuivat eilen ja nyt niitä on saatavilla sekä suomen että ruotsin kielellä.
Lasten rokottaminen jakaa mielipiteitä
Mitä nopeammin rokottamalla tai taudin sairastamalla hankittu suoja virukselta on riittävän monella, sitä nopeammin rajoituksia puretaan. Rokotusten ulottamisella alle 16-vuotiaisiin tavoitellaan nopeampaa ulospääsyä pandemiarajoituksista. Monia silti mietityttää voiko rokotuksista olla haittaa.
Esimerkiksi Äitien voima – Power of Mothers ry vastusti asetusmuutosta perustellen tätä muun muassa sillä, ettei koronavirus ole aiheuttanut lapsille yhtään vakavaa, tehohoitoa vaativaa infektiota tai kuolemaa Suomessa ja todeten, että tavallisesti lapset ja nuoret sairastavat kyseisen infektion lievänä tai lähes oireettomana.
Ylilääkäri Nohynekin mukaan nuorten rokottamisessa pitää ensisijaisesti ajatella nuoria itseään.
– Rokotus on heille suoja koronatautia ja erityisesti vakavia tautimuotoja vastaan.
Jopa 12 vuotiaiden rokottamisen mahdollistavan asetuksen perustelumuistiossa todettiin, ettei tauti ole ollut nuorille ikäluokille kovin vaarallinen terveyden näkökulmasta mutta haitallinen hyvinvoinnille.
– Vaikka covid19-pandemia on globaalisti aiheuttanut lapsilla ja nuorilla sairaalahoitoa vaativia infektioita, jälkitauteja ja kuolemantapauksia vähemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä, ovat epidemian vuoksi tehdyt rajoitustoimet vaikuttaneet heidän elämäänsä voimakkaasti. Mikäli rokotusten ulottaminen alle 16- vuotiaisiin nopeuttaa pandemiarajoitusten poistumista, sillä tulee olemaan epäsuorasti merkittävä vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Samassa Sosiaali- ja terveysministeriön perustelumuistiossa vakuutettiin että 12-15 vuotiaiden rokottaminen on merkityksellistä nuorten näkökulmasta juuri yhteiskunnan avautumisen kannalta.
– Mikäli rokotusten ulottaminen alle 16 vuotiaisiin nopeuttaa pandemiarajoitusten poistumista, sillä tulee olemaan myös epäsuorasti merkittävä vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Rokotustilanne koko maassa on vielä reilusti alle tavoitteen. Ensimmäinen annos on annettu 67,6 prosentille suomalaisista. Toisen annoksen on kuitenkin saanut vasta 39,4 prosenttia kansasta. Annettuja koronarokoteannoksia on yhteensä 5 974 121.