Helsinki-Vantaalla eilen sattunut vaaratilanne puhututtaa asiantuntijoita – tuliko tieto liian myöhään? "Tähän päivään mennessä sellaista puhelua ei ole tullut"

Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Veli-Pekka Nurmen mukaan kiitoteillä tapahtuvat vaaratilanteet ovat aina merkittäviä.

– Tässä tapauksessa kiitotie on ollut varattuna. Lennonjohto on antanut jäljempänä tulleelle koneelle ylösvetokäskyn, johon ei sitten ole reagoitu. Tämä on merkittävä tapaus, sillä ilmailussa pitää aina toimia juuri niin kuin lennonjohto käskee, hän toteaa.

Vaaratilanteen jälkimainingeissa kommentteja on kuultu sekä lennonjohdosta vastaavalta ANS Finlandilta että onnettomuustutkintakeskukselta. Moitteita on annettu esimerkiksi lennonjohdon hitaasta reagoimisesta vaaratilanteen ilmoittamisessa.

ANS Finlandin toimitusjohtaja Raine Luojuksen mukaan tapahtuneesta ilmoitettiin onnettomuustutkintakeskukselle oikeaoppisesti ja ajoissa.

– Meillä on lokitieto, että kello 18:07 on onnettomuustutkintakeskukselle lähtenyt tekstiviesti, jolla ilmoitettiin tapahtuneesta, Luojus kertoo.

Onnettomuustutkintakeskuksen Nurmi on asiasta eri mieltä.

– Sovitun menettelyn mukaan ilmoituksen tulee tulla päivystäjällemme puhelinsoitolla, mutta tähän päivään mennessä sellaista puhelua ei ole tullut. Niitä sovittuja menettelytapoja, joihin heillä on lakisääteinen velvollisuus, ei ole tässä tapauksessa noudatettu.

Lue myös: Vaaratilanne Helsinki-Vantaan lentokentällä – matkustajakone laskeutui varatulle kiitotielle

Yhteyksissä ei ollut vikaa

Nurmi kertoo, että tapahtuneesta on aloitettu alustava tutkinta. Ongelmana tutkinnassa on vaaratilanteen viivästynyt ilmoittaminen, jonka vuoksi ensin laskeutunut turkkilaisen lentoyhtiön kone ehti lähteä jo pois Suomesta takaisin Istanbuliin.

Käytettävissä on siis vain Norwegianin koneen ohjaamoäänitallenne.

– Äänitallenne on hallussamme ja valmistelemme nyt sen purkamista. Tapahtuman osallisten kuulemiset on aloitettu jo eilen ja niitä jatketaan vielä tänään iltaan saakka. Itse tutkintapäätös tehdään ensi viikolla, Nurmi kertoo.

Vielä ei ole tiedossa, miksi norjalaiskoneen lentäjät päättivät olla reagoimatta lennonjohdon ylösvetokäskyihin, mutta Luojus vakuuttaa, ettei vika ollut esimerkiksi yhteyksissä. 

– Lennonjohto on antanut koneelle ainakin kaksi ylösvetokäskyä, eikä heillä ole ollut yhteysongelmia.

Lentokoneille annetut ylösvetokäskyt eivät itsessään ole harvinaisia, sillä Helsinki-Vantaallakin niitä annetaan viikoittain.

– Käskyn noudattamatta jättäminen taas on erittäin harvinaista, Luojus toteaa.

Turkkilaisen koneen ohjaamossa epäselvyyksiä

Luojus kertoo, että vaaratilanne sattui, kun Turkish Airlinesin kone ei syystä tai toisesta liikkunut kiitotieltä ajoissa pois.

– On olemassa yksiselitteinen määräys, että kiitotieltä poistutaan niin nopeasti, kuin se on turvallisesti mahdollista. Ilmeisesti koneessa on ollut joku epätietoisuus siitä, että ovatko he enää kiitotiellä tai ei ole tiedetty minne seuraavaksi pitäisi mennä. Jotain kummallista on ohjaamossa tapahtunut, hän toteaa.

Onnettomuustutkintakeskuksen Nurmen mukaan tapauksessa ei ole oleellista, kuinka monta metriä lentokoneiden väliin jäi tai oliko kyseessä todellakin läheltä-piti-tilanne. 

– On olemassa selkeät pelisäännöt, miten nämä asiat menevät. Jos aletaan selittelemään tapahtunutta, saatetaan samalla vaarantaa tilanteesta opiksi ottaminen ja tulevaisuudessa mahdollisten samakaltaisten onnettomuuksien välttäminen.