Helsingin talous synkkeni viime vuonna

Yhteisöveroa kertyi 60 prosenttia vähemmän kuin toissa vuonna ja valtionosuudet putosivat 119 miljoonaa euroa miinukselle. Tilinpäätöksen mukaan alijäämän suuruus oli viime vuonna noin 153,9 miljoonaa euroa, kun toissa vuonna ylijäämää oli noin 35,2 miljoonaa. Vuosikate sen sijaan jäi mahalaskusta huolimatta plussan puolelle 98,7 miljoonaan euroon. Toissa vuonna se oli 412,9 miljoonaa euroa. Ilman liikelaitoksia laskettuna vuosikate näyttää kuitenkin karummalta: alijäämää on noin 114 miljoonaa euroa.

Kaupungin rahoitusjohtajan Tapio Korhosen mukaan raskas alijäämä johtuu siitä, että valtakunnalliset toimet kohdistuivat jo viime vuoteen, mutta menojen leikkausten ja veronkorotusten vaikutukset eivät vielä näy sen vuoden luvuissa. Tänä ja ensi vuonna säästöjen ja veronkorotusten pitäisi purra niin, ettei vastaavia kauhunumeroita enää synny.

- Kaupungin talous on pahasti epätasapainossa. Meidän täytyy saada menot ja tulot vastaamaan toisiaan, koska niin suurta lainanottoa kuin meillä oli viime vuonna ja tälle vuodelle suunnitelmissa ei voida jatkaa, Korhonen sanoo.

Lainan määrä kasvaa rivakasti

Viime vuonna uutta lainaa otettiin noin 400 miljoonaa euroa ja vanhaa lainaa lyhennettiin 66 miljoonaa euroa. Lainan määrä vuoden lopussa oli 540 miljoonaa euroa eli 965 euroa asukasta kohti. Vuoden 2001 lopussa asukasta kohti oli lainaa 364 euroa.

Lainan määrä kasvanee edelleen, sillä uutta lainaa on tänä vuonna suunnitelmissa ottaa noin 350 miljoonaa euroa. Korhosen mukaan tämän vuoden lopussa Helsingin lainakanta on jo selvästi keskimääräistä korkeampi.

Moniin muihin kaupunkeihin verrattuna Helsingin tilanne ei kuitenkaan ole kovin paha, sillä oman pääoman osuus kaupungin koko pääomasta on edelleen varsin suuri. Omaa pääomaa oli vuoden lopussa noin 6370 miljoonaa ja vierasta noin 1160 miljoonaa.

Tulot ja menot kasvoivat

Kaupungin toiminta sekä tuotti että kulutti viime vuonna aiempaa enemmän rahaa, mutta kulut kasvoivat tuloja enemmän, mikä osaltaan lisäsi alijäämän suuruutta. Talousarvion mukainen toimintakate, -2132 miljoonaa euroa, pysyi kuitenkin melko hyvin talousarvion puitteissa.

- Toimintakulut kasvoivat, koska meillä valmistui vielä uusia opetuspuolen hankkeita ja päivähoitopuolella oli kasvua. Myös erikoissairaanhoidon menot kasvoivat. Menojen kasvu on yksi näistä tekijöistä, joihin meidän on nyt saatava muutosta, sanoo Korhonen.

Korhosen mukaan tänä vuonna on ensiarvoisen tärkeää, että erikoissairaanhoidon menot pysyvät kurissa. Erikoissairaanhoito on yksi eniten rahaa syövistä kaupungin toiminnoista.

Investointeja viime vuonna tehtiin aiempaa rauhallisempaan tahtiin. Investointien painopiste oli peruspalveluissa ja liikelaitoksissa. Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöksen maanantaina ja valtuustoon se menee kesäkuun loppupuolella.

(MTV3-STT)