Hätäkeskuslaitos saa vuodessa noin 2,8 miljoonaa hätäilmoitusta. Hätäkeskuspäivystäjä saattaa kuulla työvuoronsa aikana kaikkea maan ja taivaan väliltä.
– Osa on pitkiä puheluita, osa lyhyitä. Saan suurin piirtein päivässä noin 100–120 puhelua, kertoo hätäkeskuspäivystäjä Aapo Huttunen.
Keravan hätäkeskuksessa puhelimet pirisevät taukoamatta. Täällä syntyvät päätökset siitä, mille viranomaiselle soittajan tilanne ohjataan, ja miten häntä neuvotaan hädän hetkellä.
Hätäsoittoihin vastataan 12 tunnin vuoroissa, eivätkä puhelut ole aina mukavimmasta päästä – hädästä kun on kyse.
Päivystäjien mukaan ihmisten auttaminen on kuitenkin työn suola. Työkaverit kannattelevat paikoin raskaassakin työssä.
Yhteen työvuoroon saattaa toisinaan mahtua lähes koko elämän kirjo.
– Iloisimpia ovat sellaiset, kun esimerkiksi ihan äskettäin puhelun aikana lapsi syntyi kotona, turvallisesti ja terveenä. Se on jäänyt mieleen. On ihana asia, että välillä on tällaisia mukavia juttuja, kertoo hätäkeskuspäivystäjä Kiira Siitonen.
Ilmastonmuutos ja jännitteet kuormittavat hätäkeskusta
Hätään vastaamisessakin on pysyttävä alati ajan hermoilla.
Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta johtuvat sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään. Myrskyjen keskellä hätäkeskuskin joutuu puheluruuhkan armoille.
Soittojen määrä hätäkeskuksiin kasvaa merkittävästi myös yhteiskunnan myllerryksessä.
Tämä näkyy Hätäkeskuslaitoksen johtajan Taito Vainion mukaan kansainvälisesti jännitteisissä tilanteissa, kuten Afganistanin kriisin aikaan tai Ukrainan tilanteen takia.
– Ylipäätään, kun tämmöiset jännitteet lisääntyvät, se aiheuttaa ihmisissä epävarmuutta ja meille tulee entistä enemmän jopa hätäilmoituksia, Vainio kertoo.
Hätäkeskuksen puhelimet ovat soineet myös koronapandemiaan liittyvien kysymysten tiimoilta. Koronaohjeistus ei kuulu hätäkeskukselle, ellei paikalle tarvita ensihoidon yksiköitä.
Lue myös: Suomessa soitettiin uutenavuotena liki 15000 hätäpuhelua – nämä olivat yleisimmät hälytystehtävät
Apu yhdestä numerosta: 112
Suomalaisen hätäkeskuslaitoksen vahvuus piilee johtaja Vainion mukaan siinä, että useiden eri hätäviranomaisten apu saapuu yhteen numeroon soittamalla.
Ammattilaisiin myös luotetaan. Viimeisimmässä Luottamus&Maine-tutkimuksessa Hätäkeskuslaitos oli julkishallinnon organisaatioista mittauksen kärkisijalla Rajavartiolaitoksen kanssa.
Viranomaisten yhteistyötä tuodaan vuosittain esiin 112-päivänä, jota on vietetty 11. helmikuuta vuodesta 1997 lähtien. Mukaan mahtuu toki myös pientä ennaltaehkäisevää kansalaisvalistusta.
– Paras onnettomuus on sellainen, jota ei tapahdu. Aika pienillä toimenpiteillä kyetään välttämään onnettomuudet tai ainakin vähentämään vahingot, joita niistä aiheutuu, Vainio sanoo.
Tehokkaammaksi lähivuosina
Hätäkeskuslaitos aikoo lähivuosina tehdä toiminnastaan tehokkaampaa ja panostaa hätätilanteisiin ennakointiin.
Tämä edellyttää yhteistyön vahvistamista entisestään hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten, kuten poliisin ja pelastustoimen kanssa.
Työnsarka vaatii paitsi teknisten järjestelmien kehittämistä, myös työyhteisön kouluttamista ja heidän jaksamisestaan huolehtimista.
Samaan aikaan hätäpuhelin ei lakkaa soimasta.
– Hätäilmoitusten määrä on usein jatkuvasti lisääntynyt ja henkilöstömäärä on sillä tavalla kuitenkin niukka, että varsinkin kesäaikoina ja juhlapyhinä voimavarat tuntuvat olevan alakanttiin. Se on ehkä suurin asia, jota olemme parantamassa.