Harvinainen suurharjoitus: Mitä tapahtuu, jos kaupunki täysin ilman sähköä?

Kahdesta poikki

Nurmi kertoo esimerkkinä edellisen suurhäiriöharjoituksen muutaman vuoden takaa. Siinä saatiin aikaan tilanne, jossa Itä-Suomessa tietynvahvuinen osa verkkoa oli poissa käytöstä huoltotöiden vuoksi. Samaan aikaan pienkone törmäsi Pohjanmaalla samanvahvuiseen sähkölinjaan. Näiden kahden vian seurauksena koko Suomenniemi oli ilman sähköä Oulusta etelään.

– Pisimmillään katkot olivat Varsinais-Suomessa, puolitoista vuorokautta. Väittäisin, että tavallisen ihmisen mielikuvitus ei pysty hahmottamaan, mitä tapahtuu, kun esimerkiksi Helsinki olisi kokonaan ilman sähköä, Nurmi sanoo.

– Suuret kaupungit ovat kaukolämmön varassa. Kaukolämpö perustuu pumppaukseen, ja jos sähköä ei ole, ei ole pumppaamalla saatua lämmitystäkään. Eivät suomalaiset janoon kuole, mutta toinen vakava ongelma on se, että vessanpytyistä tulee kertakäyttöisiä. Pytyn pystyy vetämään kerran, mutta ei enempää, kun ei ole vettä.

– Joissain kaupoissa on varavoimaa, mutta pääsääntöisesti kaupat pistää lapun luukulle.

Sairaalat toimisivat Nurmen mukaan omalla varavoimallaan, mutta supistetusti. Kriittisimmät koneet ja paikat olisi mahdollista pitää toiminnassa, mutta ei koko sairaalaa.

Pienistä paloista pystyyn

Asiantuntija sanoo, että kantaverkon kaaduttua korjaus on vähintään useiden tuntien työ, jos mitään ei ole rikkoontunut. Verkko on rakennettava pala palalta uudelleen. Sähköt eivät palaudu napista painamalla.

– Huolissaan ei kannata olla, mutta tosissaan tämä asia kannattaa ottaa.

LehtikuvaNurmi kertoo, että verkonhaltijan puolella tehdään työtä, että tällaista ei tapahtuisi tai jos tapahtuu, mietitään, miten se nopeasti korjataan.

Hankalampi on sähköhäiriön toinen puoli eli kotitaloudet, joiden olisi asiantuntijan mukaan syytä oikeasti miettiä, mitä tehdään, jos sähköä ei kerta kaikkiaan ole.

– Homma ei ratkea sillä, että sanoo jakeluyhtiön hoitavan hommansa ja muuta ei tarvita. Sillä voi olla ratkaiseva merkitys, että onko asiakaspäässä yhtään mietitty sitä, miten toimitaan ongelmien sattuessa.

Ammattilainen voi tehdä paljon hallaa 

Nurmen mukaan tavalliselle ihmiselle sähköverkon vahingoittaminen on erittäin vaikeaa, mutta koulutetulle ammattilaiselle se on hyvinkin mahdollista. Kyse on hänen mukaansa enemmänkin siitä, onko motivaatiota.

– Minulla on sellainen käsitys, että fyysinen vahingoittaminen on jo vähän vanhanaikaista. Eli kyberkeinoin tehty vahingoittaminen on helpompaa kuin räjäyttäminen. Kyberkeinot ovat yhtä kauaskantoisia kuin fyysisetkin keinot. Iso ongelma on se, että jos tietoverkkoja pitkin tehdyn iskun tekijä ei ilmoittaudu, on vaikea tietää, oliko kyseessä sittenkin joku luonnollisempi syy, asiantuntija pohtii.

Nurmi muistuttaa haastattelun edetessä siitä, kuinka vaikea on ymmärtää kantaverkon kaatumisesta aiheutuvan katastrofin äärtä ja laitaa. Hän myös tuo esiin termin saarekekäyttö. Se tarkoittaa muutamien suurimpien kaupunkien teoreettista mahdollisuutta irrottautua kantaverkosta ja käyttää mahdollisesti kaupungin sisällä olevaa sähköntuottoa hyväkseen.

– Saarekekäyttö on kuitenkin kuin yksipyöräisellä ajoa. Kaikki menee hyvin, jos olosuhteet ovat kohdallaan ja on harjoiteltu riittävästi. Mutta pienikin ongelma, niin tuiskahdetaan turvalleen.

Suomessa on Nurmen mukaan olemassa muita kriittisempiä vikapaikkoja eli niin sanottuja kriittisiä vikayhdistelmiä. Hänen mukaansa niistä ei puhuta, mutta ammattitaitoinen vahingoittaja tietää ne.

Lue tästä käytännön vinkkejä, kuinka toimia, jos sähköt eivät pelaa. 

• 20:45
  Räjähdykset

  Hotelli Joronjäljen omistaja: Räjähdyksellä saattaa olla kolmaskin uhri
• 19:55
  Hyvän mielen jutut

  Drooni, alien vai Halloween-keiju? Outo olento tallentui Riitan mökin valvontakameraan
• 19:18
  Mäntsälä

  Poliisi tavoitti miehen, jonka arveltiin olleen avun tarpeessa
• 17:09
  Kuolemantapaukset

  Kaksi kuollut Joroisten räjähdyksessä – tämän poliisi kertoo nyt
• 14:24
  Räjähdykset

  Hotellin edustalla iso räjähdys Joroisissa – pakettiauto leimahti "tulipalloksi"
• Lataa lisää