Hammasmyytit professorin syynissä – fluori tappavaa, reikiintyminen geeneissä?

”Hampaiden reikiintyminen riippuu enemmän geeneistä kuin siitä, miten hampaitaan hoitaa.”

Väärin. Hampaiden reikiintyminen on puhdas ravinto-ongelma, eli syödään liikaa sokeripitoisia aineita. Sellainen väite, että toisilla on huonompi hammasluu kuin toisilla, ei pidä kirjaimellisesti paikkaansa. Rakenteellisia eroja hampaissa totta kai on, ja ne erot voivat olla perinnöllisiä, mutta tämä koskee äärimmäisen pientä osaa väestöstä.

”Hampaan puudutus sattuu enemmän kuin poraaminen.”

Riippuu ihmisestä – sekä potilaasta että puuduttajasta. Sanoisin kuitenkin, että ei pidä paikkaansa. Kyllä poraaminen enemmän sattuu.

”Fluori on myrkyllistä ja fluoritabletit aiheuttavat syöpää.”

Oikein siltä osin, että fluori on myrkyllistä ja tappavaa, jos sitä saa liikaa. Väärin siltä osin, että fluoritabletit aiheuttaisivat syöpää.

Myrkyllisyyteen liittyen lievin haitta näkyy hampaissa, joihin voi tulla fluoroosi eli valkeita laikkuja. Fluorimyrkytykset aiheuttavat monenlaisia oireita. Ensin voi tulla pahoinvointia, ja jos tulee oikea yliannostus eikä asiaan puututa, niin lopuksi voi heittää henkensä.

Yliannostukseen ei itse asiassa tarvita kovin suurta määrää fluoria. Jos leikki-ikäinen lapsi söisi tuubillisen aikuisen hammastahnaa, se olisi jo erittäin vaarallista, ja tällaisissa tapauksissa tulee viedä lapsi kiireellisesti sairaalaan.

Fluorin käyttöä hammastahnoissa, fluoritableteissa, suuvesissä ja purskutteluliuoksissa säädellään tarkasti viranomaisohjein. Jos kuitenkin käyttää kaikkia mahdollisia fluorivalmisteita yli-innokkaasti, fluoria voi saada liikaa. Se on asia, josta kannattaa keskustella alan ammattilaisten kanssa.

”Hampaita ei saa pestä puoleen tuntiin syömisen jälkeen.”

Osittain oikein. Tuoremehujen ja virvoitusjuomien kaltaiset hyvin happamat juomat sekä juureksien ja marjojen kaltaiset happamat ruoat syövyttävät hampaita. Puhutaan hammaseroosiosta. Jos tällaisten aineiden nauttimisen jälkeen menee heti hinkkaamaan hampaita, niin mukaan tulee vielä mekaaninen kulutus eli abraasio.

Hampaiden harjausta aikaisintaan puoli tuntia aterian jälkeen voi pitää ihan hyvänä nyrkkisääntönä. Heti aterian jälkeen on suositeltavampaa huuhtoa suunsa vedellä purskuttamalla.

”Kariesbakteeri voi tarttua itselle kumppanilta.”

Oikein. Yhtä lailla karies voi tarttua suukottamalla äidiltä tai hoitajalta lapselle.

”Hammaskiille voi halkeilla suurten lämpötilanvaihteluiden takia, esimerkiksi jos syö kuumaa ruokaa ja juo kylmää juomaa samanaikaisesti.”

Teoriassa mahdollista. Käytännössä lienee aika harvinaista, että saisi suuhun niin kuumaa ja kylmää ihan peräjälkeen.

”Jos hammas vihloo, siinä on reikä.”

Osittain oikein. Siinä on joko reikä tai eroosiovaurio tai sitten kyseessä on ikenien vetäytyminen, hammaskaulathan ovat hyvin vihlovia alueita.

”Jos juo limua pillillä, hampaat eivät vahingoitu.”

Osittain oikein. Eivät vahingoitu niin pahasti kuin jos juo ilman pilliä.

”Mitä valkoisemmat hampaat, sitä terveemmät ja paremmassa kunnossa ne ovat.”

Väärin. Hampaan väri ei vaikuta sen vastustuskykyyn happohyökkäyksiä vastaan.

Kuva: Colourbox.com