Haluatko, että lapsesi on vauraampi kuin sinä nyt? Näin rahataitojen valmentaja neuvoo vanhempia

Rahataitojen valmentaja Mikko Sjögren on kuullut oman arvionsa mukaan 4 000 suomalaisen rahatarinan. Niissä on yleensä aina sama kaava: lapsena imetyt opit siirtyvät alitajuntaan ja rahaa käytetään ilman, että asiaa pysähdytään pohtimaan.

– Yritämme päästä valmennuksessa käsiksi alitajunnassa olevaan rahatarinaan. Syntylogiikka on se, että lapsena ja toki myös aikuisena kuuntelemme, mitä ihmiset meille rahasta puhuvat. Lisäksi katsomme mallia siitä, miten rahan kanssa käyttäydytään ja kolmantena ovat erityiset tapahtumat, jotka meihin vaikuttavat, kuten vaikkapa riitaisa perinnönjako tai pieleen mennyt sijoitus. Hyvin usein suvun tarina ja ajatukset jatkuvat meissä, hän toteaa.

Sjögren kehottaa myös aikuisia elämään hetken käteismaailmassa. Näin rahasta ja sen käytöstä tulee konkreettisempaa. 

Sjögrenin  Varapuun talousvalmennuksissa pyritään tehtävien avulla löytämään oman rahatarinan uskomukset, joiden varassa oma talous pyörii.

– Ensimmäisen 10–15 minuutin aikana kirjoitetaan ylös aika paljon sanontoja ja latteuksia, kuten ettei raha tee onnelliseksi tai muuta vastaavaa. Kun harjoituksen toistaa kolme tai neljä kertaa, niin pääsee aina syvemmille kerroksille.

Sjögren on perehtynyt taloustieteen Nobelin voittaneen Daniel Kahnemanin tutkimuksiin siitä, miten alitajuntamme vaikuttaa rahan käyttöömme.

– Hänen mukaansa meillä on nopea ja hidas systeemi, joita käytämme päätöksenteossa. Jos kysytään, paljonko on kaksi plus kaksi, vastaus tulee nopealta puolelta, mutta jos kysytään paljonko on 16 kertaa 27, niin ollaan hitaan alueen puolella. Haasteena on, että usein kun olemme rahan kanssa tekemisissä käytämme nopeaa puolta vaistomaisesti, eikä pysähdytä tietoisesti käyttämään rahaa.

Lapsella ei ole tietoista mieltä, vaan se kehittyy vasta noin kuudesta ikävuodesta eteenpäin. Kun lapselle puhuu rahasta, ei hidas järjestelmä osaa kyseenalaistaa tietoa, vaan ottaa sen totuutena.

– Jos sanotaan, että rikkaat ovat pahoja, siihen uskotaan niin kauan, että joku tai jokin siihen uskomukseen puuttuu.

Käytä oikeaa rahaa

Sjögrenin mukaan haasteena on myös digiajan raha – setelit ja kolikot eivät näy konkreettisesti, vaan laskut maksetaan verkkopankissa ja kassalla heilutetaan muovikorttia, joka ei kulu, vaikka tilillä ei olisikaan rahaa.

– Monelle aikuisellekin tekisi hyvää käyttää muutama kuukausi vain käteistä. Kun ladot seteleitä kassalle tajuat, että nyt oli kallista ja näet, jäikö sinne lompakkoon mitään.

Sjögren muistuttaa myös, ettei lapsille kannata antaa rahaa ilmaiseksi.

– Älä opeta lapselle, että kun olet menossa elokuviin ja ojennat kätesi, joku laittaa siihen rahaa. Raha on varastoitua työtä, minkä voi käyttää ja se, maksetaanko vaikka taskurahaa viikoittain tai kuukausittain vaikuttaa paljon siihen, miten sitä käytetään. Jos on taipumus käyttää kaikki kerralla, tulee pitkä viikko tai kuukausi, että saa seuraavan kerran rahaa. Voi myös oppia neuvottelemaan, jos olisi jotain muuta, mitä voisi tehdä, että saisi rahaa.

Opetushallitus on päivittänyt opetussuunnitelmaa oman talouden hallinnan osalta. Ensi syksystä alkaen taloustaitoja opetetaan enemmän myös kouluissa. Sjögrenin valmennusyhtiö Varapuu on tehnyt myös älylaitteisiin ladattavan MoneyFlow Challenge -pelin, joka on toteutettu yhteistyössä opetushallituksen, Tekesin, Planagon ja Afterlife-peliyhtiön kanssa.  

– Halusimme viedä koululaitoksiin tätä osaamista. Jos kirjaan lyödään 30 sivua lisää taloustaitojen hallintaa, niin en usko, että ne kaverit, jotka ovat ensimmäisenä pikavippilaarilla, lukevat niitä sen enempää. Toivomme, että oppi menisi tällä konstilla hieman eteenpäin.  

Pikavipeistä ja velkarahasta tehdään helppoa ja niitä markkinoidaan unelmien toteuttamisella. Sjögren ei kuitenkaan lähtisi pikavippejä kieltämään, sillä jos joku on holtiton rahan kanssa, hän on sitä joka tapauksessa.

– Neuvoni velkaantuville nuorille on melko tylsä ja tyly: kannattaisi olla matematiikan prosenttilaskutunneilla hereillä. Jos ei puhuta lapsista, vaan nuorista, niin mikäli kaljahammasta kolottaa ja saat tekstiviestillä 500 euroa tilille, niin kukaan ei kiireessä tule lukeneeksi ehtoja tai pohdi, minkä verran on 2 000 prosentin korko. 1990-luvulla ei tätä ongelmaa ollut, kun ei voinut pikavippejä ottaa, hyvä jos pystyi tekstarin lähettämään. Jos torilta lainaa pitkätakkiselta kaverilta rahaa, niin siinä ei lähde luottotiedot, vaan henki, Sjögren vitsailee. 

Mikä pankkitalletus oikeastaan on? Katso video: