Hallitus ei oleta työehtojen palautuvan ennalleen heikennysten jälkeen

STT sai haltuunsa niin sanottua työelämän kiristyspakettia käsittelevän luonnoksen sunnuntaina eli samana päivänä, jolle luonnos on päivätty.

Sopimusvapautta rajoittavien lakien piti alun perin olla voimassa toistaiseksi. Syyskuun lopussa paketin sisältöä kuitenkin muutettiin ja samalla kerrottiin, että sopimusvapautta rajoittavat lait pannaan toimeen määräaikaisella lainsäädännöllä kolmeksi vuodeksi.  

Tuoreessa luonnoksessa kuitenkin todetaan, että "Suomen korkean rakenteellisen työttömyyden oloissa on syytä nykyisellään olettaa, että työehdot eivät, vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, palaudu ennalleen".

Edelleen esityksen taloudellisia vaikutuksia koskevista laskelmista todetaan, että "kestävyysvajevaikutuksen toteutumiseksi toimenpiteiden yksikkötyökustannuksia alentavan ja työllisyyttä parantavan vaikutuksen olisi jäätävä pysyväksi".  
Kyseessä näyttää olevan arvokannanotto, joka jättää kaksi tulkintavaihtoehtoa, eräästä työmarkkinakeskusjärjestöstä arvioidaan.

– Joko lasketaan sen varaan, että leikattavia ehtoja ei koskaan tulla neuvotteluteitse palauttamaan tai sitten jatkettaisiin rajoituksia uudella poliittisella päätöksellä, järjestöstä kommentoidaan luonnostekstiä.  

Määräaikapäätökset venyneet usein

Lainsäädäntöön sisällytetyt määräaikaiset elementit ovat usein jääneet käyttöön pidemmäksi aikaa kuin on alun perin ajateltu, järjestölähde huomauttaa.

– Aika usein niitä on uusittu vuodeksi tai pidemmäksi aikaa, ja joskus ne ovat jopa vakiintuneet.

Hallitus aikoo myös rajata työ- ja virkaehtosopimuksiin liittyvää niin sanottua jälkivaikutusta. Suunnitellut etujen leikkaukset olisivat voimassa myös sopimuksettomana aikana, ja mikään ei pakottaisi työnantajia palaamaan nykyisen kaltaiseen sopimustilanteeseen määräaikaisten heikennysten jälkeen.

Nyt vanhan työehtosopimuksen ehdot ovat voimassa aina silloin, kun sopimuskausi päättyy ja uusi sopimus ei ole vielä astunut voimaan.  

Poikkeuksellisia otteita perustellaan talouskurilla

Hallitus perustelee puuttumista työmarkkinajärjestöjen sopimisvapauteen taloudellisella välttämättömyydellä. Sen mukaan työn kustannusten alentaminen on välttämätöntä, jotta valtio pystyy täyttämään muut perustuslaissa säädetyt velvoitteensa.  

Sopimisvapauteen puuttumisen on epäilty olevan ristiriidassa perustuslain ja kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusten kanssa. Hallituksen esityksen perusteluissa myönnetään, että tämänkaltaisen rajoituksen perustuslainmukaisuutta ei ole aiemmin testattu.

– Työ- ja virkaehtosopimusten kokonaisuuden kannalta sopimusvapauteen puututaan vain pienehköön osaan sopimusmääräyksistä, esityksessä perustellaan.

Hallituksen suunnitelmana on heikentää sairausajan palkkaa, pidentää työaikaa muuttamalla loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi sekä leikata vuosilomia ja lomarahoja. 

Palkansaajajärjestöt vastustavat jyrkästi suunniteltuja rajoituksia. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parasta aikaa omasta esityksestään, joka korvaisi hallituksen kaavailemat toimet.

Esitys kustannuskilpailukykyä parantavista toimista lähtee vielä lausuntokierrokselle.