Hallituksen kilpailukykypaketti eli niin sanotut pakkolait saivat osakseen kritiikkiä monelta suunnalta, kun lausuntojen määräaika keskiviikkona umpeutui.
Huutia hallitukselle antoivat niin palkansaajajärjestöt kuin Elinkeinoelämän keskusliitto EK:kin, jonka mielestä esitys on liian luonnosmainen toteutettavaksi.
Palkansaajajärjestöt arvostelevat hallitusta puutteellisten vaikutusarviointien tekemisestä. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja korkeasti koulutettujen Akava kritisoivat yhteisessä lausunnossaan, että esityksen taloudelliset sekä työllisyyttä ja ostovoimaa koskevat vaikutusarviot perustuvat liiaksi oletuksiin.
- Puutteelliset vaikutusarviot heikentävät esityksen uskottavuutta, mutta toisaalta antavat myös väärän kuvan sen vaikutuksista, järjestöt moittivat.
Niiden mielestä lait vaikuttavat toteutuessaan merkittävästi ostovoimaan, tasa-arvoon ja työllisyyteen lyhyellä aikavälillä. Palkansaajien laskelmien mukaan lakipaketti heikentää julkista taloutta alkuvaiheessa jopa 930 miljoonalla eurolla vuodessa.
Järjestöt kritisoivat hallitusta myös siitä, että sukupuolivaikutusten arviointia ei ole tehty, vaikka esitykset heikentäisivät erityisesti naisten ja pienipalkkaisten asemaa.
- Paketti on myös vakavassa ristiriidassa perustuslain, EU-oikeuden ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten kanssa, järjestöt painottavat.
Lausuntoja oli illansuuhun mennessä tullut työ- ja elinkeinoministeriön sivuille yhteensä yksitoista.
Muutosturvaehdotus ei kelpaa EK:lle
EK ei pidä lakiesityksen liian luonnosmaista muutosturvaehdotusta toteuttamiskelpoisena.
- Lakiesityksessä on valuvika. Säästötoimet uhkaavat jäädä määräaikaisiksi, mutta yritysten lisäkustannukset muutosturvan parantamisen myötä pysyviksi, EK:n johtaja Ilkka Oksala sanoo lausunnossa.
Kilpailukykypakettiin sisältyvän koulutussetelin eli muutosturvan on arvioitu aiheuttavan yrityksille 100 miljoonan euron pysyvät vuotuiset kustannukset.
- Muutosturvan vuoksi yrityksiin olisi palkattava asiantuntijoita hoitamaan lain edellyttämiä koulutuskysymyksiä. Kustannusarviossa ei ole otettu huomioon yrityksille muutosturvasta koituvia hallinnollisia kustannuksia.
Työterveyshuollon ulottaminen työsuhteen jälkeiseen aikaan ja uusi lomaltapaluukorvaus lisäävät niin ikään yritysten kustannustaakkaa, jota EK:n mielestä pitäisi päinvastoin keventää.
EK:n mielestä esityksen lähtökohdat ovat kuitenkin oikeat ja lakien valmistelua tulee jatkaa niin, että esitys on käsitelty eduskunnassa kevätistuntokaudella 2016.
Palola jatkaisi heti neuvotteluja
STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä työmarkkinaosapuolten olisi viipymättä palattava takaisin neuvottelupöytään ja jatkettava neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta.
Hän ryhtyisi toimeen jo ennen joulua, sillä odottaminen joulunpyhien yli merkitsisi neuvottelujen viivästymistä kuukaudella.
Neuvottelujen tavoitteena tulisi olla maltillinen palkkaratkaisu ja vaihtoehtoisten esitysten löytäminen hallituksen kilpailukykypaketille.
Yhteiskuntasopimusta toivoo yhä myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.), jonka mukaan vaihtoehdoille on edelleen ovi raollaan.
STTK:n teettämän kyselyn mukaan myös enemmistö (55 prosenttia) yrityksistä kannattaa maltillista palkkaratkaisua ja työmarkkinoiden vakautta. Kilpailukykypakettia kannatti 39 prosenttia yrityksistä.
Etla: Liikaa riskejä
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mielestä hallituksen kilpailukykypaketissa on liikaa riskejä. Etla esittää lausunnossaan, että hallituksen tulisi lainsäädäntötoimien sijasta pyrkiä vielä yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseen.
- Toimenpidepaketin vaikutusarviot ovat oikeansuuntaisia, mutta vaikutuksiin liittyy huomattavia sekä juridisia että palkanmuodostusprosessiin liittyviä riskejä, Etla toteaa lausunnossaan.
Jos yhteiskuntasopimus ei onnistu, Etla kehottaa hallitusta harkitsemaan nyt esitettyjen toimien korvaamista osaksi tai kokonaan niin sanotulla fiskaalisella devalvaatiolla, jolla voidaan päästä ainakin 3,5 prosentin kilpailukyvyn parantamiseen.
Hallituksen lakipaketista pyydettyjä lausuntoja tuli illan mittaan työ- ja elinkeinoministeriön sivuille 35 kappaletta.
Yrittäjät: Linjaukset valtaosin oikeita
Suomen Yrittäjät sanoo lausunnossaan, että esitysluonnoksen linjaukset kilpailukyvyn parantamiseksi ovat valtaosin oikeita.
- Esitysluonnoksen taloudellisia vaikutuksia on kuitenkin jatkovalmistelussa arvioitava tarkemmin, jotta varmistetaan muutosten yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus pitkällä aikavälillä. Lisäksi erityisesti loppiaista ja helatorstaita sekä lomarahaa koskevan sääntelyn lainsäädäntöteknisessä toteuttamisessa on vielä parannettavaa, Yrittäjät lausuu.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen mielestä toimenpiteiden vaikutuksia eri palkansaajaryhmiin ei ole esityksessä avattu riittävästi. Siitä puuttuu myös sukupuolivaikutusten analysointi.
- Ylipäänsä lakiesitysten seurausten vaikutusten arvioinnissa yhtenä keskeisenä osana tulisi aina olla eriarvoisuus- ja sukupuolivaikutusten huomioon ottaminen.