Ihmisen haju- ja makuaisti heikentyvät noin 60 ikävuodesta alkaen, tosin yksilölliseen tahtiin. Ikääntyneet maistavat suolaisen ja etenkin makean yhtä hyvin kuin nuoremmat, mutta happamen ja karvaan maun selvästi nuoria heikommin.
Pitkään uskottiin, että makujen vahventaminen korvaisi heikentyneet aistit ja miellyttäisi ikääntyneitä. Savuaromin määrän lisääminen palvikinkkuun ei miellyttänyt varttuneita. Yhtä vähän he pitivät kinkusta, jossa oli runsaasti pippurimausteseosta, eikä hapatettu kauranlesevalmiste ei ollut yhtään maittavampaa, kun siihen käytetyn herukka-aromin määrää oli lisätty.
Mausteiden lisäämisen sijasta kannattaa nähdä vaivaa mukavan ja kiireettömän ruokailuympäristön luomiseksi laitoksiin. Elämänilon ja nautinnon pitää kuulua myös vanhusten ruokahetkiin. Ruokien terveellisyydellä ei ole enää 90-vuotiaalle samaa merkitystä kuin kolmekymppiselle. Tällaisia terveisiä tutkija Sari Koskinen lähettää vanhusten laitosruokailusta huolehtiville.
Masentuneelle ei maistunut
Pelkkä haju- ja makuaisti vaikuttavat ruoan miellyttävyyteen ja käyttömääriin paljon vähemmän kuin on luultu. Sairaudet ja niihin käytetyt lääkkeet, masennus ja heikentynyt hajuaisti vaikuttavat sen sijaan yhtenä vyyhtinä ruokakokemukseen.
- Masentuneeksi itsensä arvioivat kokivat kaikki ruoat vähemmän miellyttäväksi kuin muut, Koskinen kertoi.
Monet sairaudet vaikuttavat mielialaan ja heikko terveys voi huonontaa hajuaistia. Nämä seikat toisiinsa kytkeytyneinä vaikuttivat vanhuksen arvioon ruoan miellyttävyydestä. Koskisen väitöstutkimukseen osallistuvat olivat itsenäisesti asuvia ja itse ruokailustaan huolehtivia 61-86-vuotiaita helsinkiläisiä, jotka osallistuivat erilaisiin tilaisuuksiin kaupungin palvelukeskuksissa.
