Haetko helpotusta helteisiin? Huomioi tämä: Viilennyslaitteiden käytöstä voi seurata iso lasku

Kesähelteillä asunnon viilennykseen voi hakea apua koneellisesta jäähdytyksestä, mutta silloin pitää muistaa, että koneiden käytöstä voi langeta merkittävä lasku.

Valtionyhtiö, energia- ja resurssitehokkuuteen keskittyvä asiantuntijapalveluyritys Motiva, on tehnyt suuntaa-antavaa vertailua eri viilennystapojen kustannuksista.

Motivan energiatehokkuuden asiantuntija Päivi Suur-Uskin mukaan energiataloudellisesti järkevimmät ja edullisimmat keinot alentaa huonelämpötiloja ovat ikkunoiden suojaaminen verhoilla tai kaihtimilla, sähkölaitteiden ja saunan käytön välttäminen sekä tuulettaminen yöllä ja aamulla.

Tuulettimien, puhaltimien ja ilmastointilaitteiden käyttö maksaa laitteesta ja käyttötavoista riippuen vajaasta kymmenestä sentistä jopa pariin euroon vuorokaudessa.

Alla on Motivan suuntaa-antava vertailu pöytätuulettimen, lattiatuulettimen, siirrettävän ilmastointilaitteen sekä kiinteän ilmalämpöpumpun kulutuksista ja synnyttämistä kustannuksista. Esimerkeissä sähkön hinnaksi on katsottu 15,56 snt/kWh.

Pöytätuuletin:

Pöytätuuletinten teho on yleensä 40–45 wattia. Jos laite on päällä ympärivuorokautisesti, kuluu sähköä vuorokaudessa noin 1,1 kWh ja käyttökulut ovat noin 20 senttiä vuorokaudessa.

Lattiatuuletin:

Lattialle sijoitettavien tuuletinten teho on yleensä 50–70 wattia. Jos laite on päällä ympärivuorokautisesti, kuluu sähköä vuorokaudessa noin 1,7 kWh. Käyttökuluja muodostuu noin 25 senttiä vuorokaudessa.

Siirrettävät ilmastointilaitteet ja kiinteästi asennetut ilmalämpöpumput:

Sekä siirrettävät ilmastointilaitteet että kiinteät ilmalämpöpumput jäähdyttävät sisäilmaa kompressorin avulla.

Siirrettävät mallit kuluttavat kompressorin ollessa päällä sähköä yleensä 0,8–1,5 kWh mallista riippuen. Kiinteiden ilmalämpöpumppujen kuluttama sähköteho vaihtelee useimmiten 0,2–2,0 kWh välillä vuorokaudessa.

Motivan arvioiden mukaan pientalon jäähdytys kuluttaa sähköä ilmastointilaitteen tai ilmalämpöpumpun käyttötavasta riippuen yleensä noin 100–500 kWh vuodessa. Käyttökulut nousevat tällöin noin 15–80 euroon vuodessa.

Ympärivuorokautinen käyttö kaikista eniten kuluttavalla laitteella voi nostaa kustannuksia kuitenkin jopa pariin euroon vuorokaudessa, jolloin vuosikustannukset saattavat kohota satoihin euroihin. Käyttötavalla ja laitevalinnalla laskua voi siis karsia merkittävästi.

Käyttötavalla iso merkitys

Jäähdytyksen hintalappuun vaikuttaa oleellisesti laitteen käyttötapa. Mikäli laite on käytössä ympäri vuorokauden, vain laitteen lämpötilatermostaatti rajoittaa kompressorin toimintaa. Suur-Uski suosittelee käyttämään viilennyslaitteita vain silloin, kun huoneistossa on ihmisiä.

Hintaan vaikuttaa myös tavoiteltu lämpötila. Moni pyrkii viilentämään huoneiston lähelle 20 astetta, vaikka jo muutamalla asteella viilennetty sisäilma voi riittää, koska huoneilmasta poistuu viilennyksen yhteydessä myös kosteutta.

Suur-Uskin mielestä viilennysvaihtoehtojen välistä hintavertailua on kuitenkin vaikea tehdä, koska laitteet eivät viilennä samalla tavalla. Esimerkiksi tuulettimet eivät laske huoneiston lämpötilaa, vaan synnyttävät vain ilmavirran avulla tuntuman viilentymisestä. Siirrettävien laitteiden teho rajoittuu yleensä myös pienemmälle alueelle kuin kiinteän ilmalämpöpumpun, jolloin laitteita voi tarvita asuntoon useamman kappaleen.

Myös kiinteiden laitteen valintaan vaikuttavat asunnon koko ja siellä asuvien ihmisten määrä. Mitä isompi asunto on, sitä tehokkaamman laitteen tarvitsee ja sitä isommiksi kasvavat myös kustannukset. Ilmalämpöpumppu on kertaostoksena siirrettäviä laitteita tuntuvampi, mutta viilennysteho on Suur-Uskin mukaan eri tasolla.