Jos niin sanottua Nato-optiota ei käytetä tässä tilanteessa, niin kynnys sen käyttöön myöhemmin voi kasvaa valtavan suureksi, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
Haaviston mukaan Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut dramaattisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
– Mitä muuta vielä pahempaa vielä voisi tapahtua, jotta ei ainakin harkittaisi Nato-option käyttöä. Aika vaikea kuvitella, mitä vielä pahempaa voisi tapahtua kuin näin laaja sota Euroopassa, hän sanoi.
Haaviston mukaan Nato-jäsenyyteen vaaditaan puolueiden sitoutuminen, joka kestää vaalienkin yli, koska mahdollisen Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessi voi kestää. Siksi eduskunnalle halutaan antaa aikaa käsitellä asiaa.
Samalla hän toisti kantansa, että olisi parasta, että Ruotsi ja Suomi hakisivat Nato-jäsenyyttä yhtä aikaa.
– Toisaalta emme ole juridisesti riippuvaisia Ruotsista, vaan voimme tehdä oman päätöksemme ilman Ruotsia, hän sanoi.
Haavisto myös totesi, että lähtökohtana on, että asepalveluksessa olevia henkilöitä ei käytetä Nato-operaatioihin, vaan niissä käytettävä henkilöstö koostuisi vapaaehtoisista.
1:41
