Mihail Gorbatshovin kuolema vaikutti merkittävästi kylmän sodan päättymiseen Euroopassa. Entinen Lontoon-suurlähettiläs, ministeri Pertti Salolainen kertoo MTV Uutisten haastattelussa, miksi Gorbatshovin perintöä pidetään lännessä niin arvokkaana.
Mihail Gorbatshovin poismenoa on muisteltu Venäjällä hyvin ristiriitaisin tunnelmin, mutta länsimaiden johtajat ovat surreet Neuvostoliiton viimeisen johtajan poismenoa hyvinkin lämpimään sävyyn.
Lue myös: Mihail Gorbatshovin kuolema kerää reaktioita maailman johtajilta – kylmän sodan päättäjä, rautaesiripun kaataja, "muuttanut historian suuntaa"
– Nyky-Venäjällähän sanotaan, että Gorbatshov tuhosi Neuvostoliiton – se on tietenkin historiallisesti merkittävä asia.
– Mitä länteen tulee, se että hän oli vallassa ja vaikutti muun muassa Saksojen yhdistymiseen ja Itä-Euroopan vapautumiseen, vaikutti puolestaan esimerkiksi Suomessa siihen, että pystyimme hakemaan EU:n jäseneksi, Pertti Salolainen tiivistää.
Gorbatshovin asenteenmuutoksen myötä lakkautettiin myös YYA-sopimus, ja hän vaikutti myös aseistariisuntaan aktiivisesti.
– Näitä hän ajoi Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin ja Britannian pääministeri Margaret Thatcherin kanssa. Thatcheristahan tuli hänen ystävänsä, ja he keskustelivat paljon, Salolainen kertoo.
"Kuin toistensa vastavoimia"
Gorbatshov ei tavoitellut Neuvostoliiton hajoamista uudistuksista huolimatta, mutta niin kuitenkin kävi. Salolaisen mukaan pieleen meni siinä, että Gennadi Janajevin juntta yritti vallankaappausta.
– Gorbatshov joutui tämän myötä luopumaan vallasta, ja Boris Jeltsin otti tankin päällä seistessään kansan suosion ja vallan käsiinsä.
– Ei ole mitään ihmeellistä siinä, että Venäjän nykyjohto ei arvosta Gorbatshovia – nyt Putin yrittää imperiumi-ajattelullaan muuttaa kaiken, minkä Gorbatshov sai aikaan. He ovat historiallisessa katsannossa kuin toistensa vastavoimia, Salolainen toteaa.
Lue myös: "Gorbatshovia voisi luonnehtia Putinin antiteesiksi" – tämän vuoksi kiistellyn johtajan kuoleman hetki on historiallisesti symbolinen
Salolainen kuvailee, että tilanne voisi olla aivan toisenlainen, jos Venäjä olisikin jatkuvasti lähestynyt länttä ja tullut markkinatalousmaaksi.
– Venäjä olisi varmasti saanut paljon enemmän myönteistä vaikutusvaltaa, kuin sillä on tällä hetkellä.
Katso Pertti Salolaisen koko haastattelu videolta.