Oliko Glasgow'ssa syntynyt sopimus "halveksuttava epäonnistuminen"? Katso Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan vastaus

Lauantaille venyneessä kokouksessa ei Markku Ollikaisen mukaan turvattu tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteen.

– Päällimmäinen tunnelma on hillinnän osalta pettymys, Ollikainen kiteyttää MTV Uutiset Liven haastattelussa. 

Ennen kokousta toiveena oli, että valtionjohtajien osuus kokouksen alussa toisi lisää päästövähennyslupauksia. 

Perusongelma oli Ollikaisen mielestä kuitenkin se, että maiden valmius päästövähennyksiin oli alhaisempi kuin tarvittiin.

– Vaje on ihan merkittävä, jos ajatellaan näin, että 45 prosenttia vuoteen 2030 (päästöjä) vähennetään, päästöjä saisi olla kaikkiaan noin 20 gigatonnia. 

– Nyt näillä päästää 40 prosenttiin, eli paljon pitää vähentää lisää, Ollikainen havainnollistaa MTV Uutiset Liven haastattelussa.

Voidaanko erotus kuroa vielä kiinni? Katso Markku Ollikaisen arvio jutun alussa olevalta videolta! 

Lue myös: Toiveikkaasta äärimmäisen vihaiseen – katso, miten Glasgow’ssa syntyneeseen sopimukseen reagoitiin

Glasgow’ssa tehty sopimus on saanut aikaan paljon kritiikkiä. 

Esimerkiksi kokouksen puheenjohtaja Alok Sharma päätti kokouksen anteeksipyyntöön siitä, miten epäonnistunut lopputulos on.

Ollikainen uskoo, että päästövähennysten riittämättömyyteen ovat pettyneitä etenkin kehittyneet maat. 

– Kyllä kehittyvissä maissa tuo ilmastorahoitus ja lost and damage, eli vahingot ja niihin liittyvät asiat on varmasti suuri tyytymättömyyden kohde.

–  Tämä on katkerampi teema pienten saarivaltioiden ja Afrikan maiden osalta, Ollikainen sanoo.

Glasgow’ssa syntynyttä sopimusta on kuvailtu halveksuttavaksi epäonnistumiseksi. Onko näissä puheissa mitään perää? Katso Ollikaisen vastaus jutun alussa olevalta videolta!

"Perusasenne oli parempi kuin aikaisemmin"

YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin mukaan maailma on yhä katastrofin partaalla. Hän toivotti Glasgow'ssa saavutetun edistyksen kuitenkin tervetulleeksi, vaikka edistystä ei saavutettukaan tarpeeksi.

–  Hauras maailmamme roikkuu langan varassa, Guterres kommentoi tuoreeltaan sovun synnyttyä. 

Ollikaisen mukaan maailman nykytilanne ja huoli huomisesta näkyivät myös ilmastokokouksessa. Esimerkiksi kokouksessa puhuneiden johtajien puheita Ollikainen kuvaa aiempaa valistuneimmiksi. 

– Neuvotteluissa perusasenne oli parempi kuin aikaisemmin, vaikka tulos on mikä on, Ollikainen pohtii.

Lue myös: Greta Thunberg Glasgow'n ilmastosovusta: "Blah, blah, blah"

Myös hyviä saavutuksia saatiin 

Ollikaisen mukaan kokouksessa saatiin myös monia hyviä saavutuksia, vaikka päästövähennyslupaukset jäivätkin riittämättömiksi. 

Erityisen historiallinen on maininta fossiilisten polttoaineiden tukien ja kivihiilen häivyttämisestä, vaikka Intian ja Kiinan vaatimukset lievensivätkin kirjauksia viikon aikana.

–  Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällainen asia mainitaan YK:n ilmastoprosessin papereissa. Se on sinänsä jo saavutus, Ollikainen näkee.

–  Siinä lausekkeessa vaaditaan siirtymistä päästöttömiin, energiatehokkaisiin järjestelmiin. Vaikka siitä syntyi draamaa lopussa, niin ei se asia tästä kadonnut.

Intialla on ollut moraalista närkästystä

Intian vaatimuksia lausekkeen vesittämiseen Ollikainen pitää osittain protestinomaisena, sillä Intialla on ollut moraalista närkästystä kehittyneitä maita kohtaan niiden historiallisesti merkittävien hiilidioksidipäästöjen takia.

Toisaalta Intia on myös yksi maailman suurimmista kivihiilimaista, ja hiilivoimaan liittyvän pääoman purkaminen nopeassa tahdissa olisi sille kallista. 

Ollikainen huomauttaa, että Intia on myös investoinut paljon uusiutuvaan energiaan.

–  Sähköntuotannossa aurinko ja tuuli ovat edullisempia kuin kivihiilen käyttö.

Lue myös: Toiveikkaasta äärimmäisen vihaiseen – katso, miten Glasgow’ssa syntyneeseen sopimukseen reagoitiin

Ilmastotalkoisiin on ryhdyttävä pikimmiten

Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että aktiivista työtä jatketaan tauotta.

Glasgow'ssa nousi esiin ajatus, että Britannia pitäisi ilmastopuheenjohtajuuden ensi vuonna Egyptissä pidettävään seuraavaan YK:n ilmastohuippukokoukseen saakka, ja Egypti voisi keskittyä vain kokouksen valmisteluun.

Millaisia ilmastokokouksia jatkossa nähdään? Katso jutun alussa oleva video! 

Ollikainen huomauttaa, että jotta monien maiden tekemä "helppo lupaus" hiilineutraaliudesta vuonna 2050 toteutuisi, todellinen työ on tehtävä tällä vuosikymmenellä, ja päästöjä leikattava rajusti jo vuoteen 2030 mennessä.

–  Sehän generoi kaikki ne prosessit, joilla varmistetaan, että se 2050 nettonolla saavutetaan.

Lue myös: Glasgow'n ilmastokokouksessa syntyi sopimus – kyynelehtivä puheenjohtaja pyysi anteeksi epäonnistunutta lopputulosta

Juttua muokattu 14.11. kello 16.46: Päivitetty kauttaaltaan MTV Uutiset Liven haastattelun jälkeen.