Glasgow'n ilmastokokouksessa syntyi sopimus – kyynelehtivä puheenjohtaja pyysi anteeksi epäonnistunutta lopputulosta

Glasgow'n ilmastokokouksen puheenjohtajan Alok Sharman mukaan neuvottelut olivat "kaikkea muuta kuin helpot".

Kokouksen loppuistunnon aluksi Intia esitti hiilestä luopumisen tavoitteeseen uutta, lievempää sanamuotoa. Intian esitys hyväksyttiin, vaikka muun muassa Sveitsi ja EU arvostelivat sitä voimakkaasti.

YK:n kaikki 197 maata allekirjoittivat sopimuksen. Monet niistä ilmaisivat pettymyksensä vesitettyihin sanamuotoihin. 

– Tekstissä aiemmin puhuttiin fossiilisten polttoaineiden tukien ja käytön luopumisesta. Uusi muotoilu on suunnilleen niin, että pikku hiljaa vähennetään niiden käyttöä. Kyllä sitä aika vesitetyksi voi kutsua, kertoo Glasgow'ssa kokousta seurannut MTV Uutisten toimittaja Päivi Mäki-Petäjä.

STT:n mukaan lopullinen teksti kehottaa valtioita kiihdyttämään pyrkimyksiä päästä eroon sellaisesta hiilivoimasta, jossa ei käytetä teknologiaa päästöjen osittaiseen hillitsemiseen, ja vähentämään tehottomia fossiilisten polttoaineiden tukia.

Vielä hetki ennen kokouksen loppua tekstissä puhuttiin eroonpääsemisestä myös tehottomien fossiilisten tukien kohdalla.

Kyynelehtinyt kokouksen puheenjohtaja Sharma päätti kokouksen anteeksipyyntöön siitä, miten epäonnistunut lopputulos on.

– Sen jälkeen kaikki alkoivat taputtaa hänelle. Selvää näyttää olevan, että kaikki todella halusivat, että täältä päästään kotiin ja saadaan jotain paperilla - vaikka se ei olekaan niin kunnianhimoista, kuin mitä toivottiin, Mäki-Petäjä kertoo.

Rahoitus aiheutti kiistaa

Glasgow'n ilmastokokouksen oli määrä päättyä jo eilen, mutta päätöslauselmasta ei päästy sopuun. 

Glasgow’n kokouksen tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa sekä sopia kehittyvien maiden ilmastorahoituksesta. 

– Hyvää on se, että loppuasiakirjaan jä kirjaus, että maiden tulee ensi vuonna kiristää päästövähennystavoitteita, jotta päästäisiin kohti 1,5 asteen tavoitetta. Nyt ollaan kuitenkin yhä matkalla 2,4 asteen lämpenemiseen ja päästökuilua saatiin täällä kurottua umpeen vain 0,3 asteella. Sen suhteen ollaan vielä huonossa tilanteessa, Mäki-Petäjä arvioi.

Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 kehittyneet valtiot sitoutuivat tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista köyhissä maissa vuosittain yhteensä 100 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Ilmastorahoituksesta sopiminen oli aiemmin yksi kiistaa aiheuttavista asioista.

STT:n mukaan lopullisessa muodossaan sopimus ei onnistu nykytieteen mukaan estämään lämpötilan vaarallista nousua, eikä siinä pystytä tarjoamaan riittävää rahoitusta maille, jotka kärsivät eniten ilmastonmuutoksen aiheuttamista katastrofeista ja luonnonilmiöistä.