Sodankäyntiä rajoittavien ja sodan uhrien suojelun takaavien Geneven sopimusten hyväksymisestä tuli maanantaina kuluneeksi 70 vuotta. Sopimukset loivat säännöt muun muassa haavoittuneiden, vangittujen, paenneiden ja miehityksen alla olevien kohtelulle.
Käytännössä kaikki valtiot ovat hyväksyneet sopimukset, joiden rikkominen luokitellaan sotarikokseksi. Ulkoministeriö kuitenkin huomauttaa, että avunanto on tänä päivänä vaarallisempaa kuin koskaan ennen.
– Punaisen Ristin ja YK:n tunnuksia ei enää kunnioiteta konflikteissa, mikä vaikeuttaa myös suomalaisten toimijoiden työtä ja avun perille toimittamista, ministeriön tiedotteessa todetaan.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Geneven sopimuksen määräyksiä rikotaan toistuvasti ja tahallisesti, mikä lisää väkivaltaa ja vaikeuttaa konfliktien ratkaisua. Esimerkeiksi hän antaa Syyrian ja Jemenin.
– Suomi on valmis tukemaan prosesseja, joiden avulla vahvistetaan tietoisuutta ja kunnioitusta humanitaarista oikeutta kohtaan. Suomen Punaisen Ristin rooli tässä on arvokas, hän sanoo tiedotteessa.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) kertoo Suomen haluavan EU-puheenjohtajuuskaudellaan vaikuttaa siihen, että unioni tukee vahvasti humanitaarista oikeutta. Skinnarin mielestä joulukuussa järjestettävä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen kansainvälinen konferenssi on hyvä mahdollisuus suunnata maailmanlaajuinen huomio "humanitaarisen oikeuden haasteisiin".