UM: Suomen humanitaarinen apu kasvaa 46 prosenttia – tukea ohjataan nyt koulutukseen, kouluruokailuun ja naisten oikeuksiin

Suomi antaa tänä vuonna humanitaarista apua historialliset 115 miljoonaa euroa. Hallitus on sitoutunut nostamaan humanitaarisen avun tasoa edelleen.

Suomi painottaa humanitaarisessa avussa muun muassa koulutusta, kouluruokailua, naisten ja tyttöjen oikeuksia.

Lisäksi avun kohteina ovat vammaisten henkilöiden aseman parantaminen, kriisien ennaltaehkäisy ja tänä vuonna myös koronakriisin hoito.

– Hallitus on sitoutunut nostamaan humanitaarisen avun tasoa. Nyt loppuvuonna myönnetyn merkittävän lisärahoituksen myötä Suomen humanitaarinen apu nostetaan kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksia edeltävälle tasolle ja jopa sen yli, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari Ulkoministeriön tiedotteessa. 

– Näin Suomi kantaa vastuunsa myös näinä poikkeuksellisina aikoina.

1:24
Uutta EU-komissaaria Jutta Urpilaista tentattiin viime syksynä europarlamentissa. Hän vastasi kysymyksiin muun muassa kehitysavusta ja maahanmuutosta.

Koulutus korostuu jatkossa myös humanitaarisessa avussa

Suomi korostaa humanitaarisessa työssä jatkossa aiempaa vahvemmin koulutusta.

Suomi ryhtyy rahoittamaan Unicefin hallinnoimaa Education Cannot Wait -rahastoa, jonka tavoitteena on varmistaa lasten oikeus koulutukseen myös kriisitilanteissa. 

Suomi tukee lasten koulunkäyntiä myös YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:n kautta, joka tarjoaa pakolaisille muun muassa perusopetusta ja terveyspalveluita.

Korona lisännyt nälkää maailmassa

Koronaviruspandemian myötä akuutista aliravitsemuksesta kärsivien ihmisten määrä on lisääntynyt merkittävästi.

Suomen rahoituksella YK:n ruokaohjelma WFP (World Food Programme) tukee kouluruokailua Sahelin alueen maissa sekä monilla muilla kriisialueilla, joissa kouluruoka on monille lapsille päivän ainoa ateria. WFP:n kautta Suomi antaa myös ruoka-apua nälänhädän partaalla olevassa Jemenissä.

Suomi haluaa vahvistaa tukeaan koulutussektorille kriisitilanteissa.

– Tiedämme omasta kokemuksesta, että kouluruokailulla on pelkkää ravitsemusta huomattavasti laajemmat vaikutukset. Se vahvistaa lasten terveyttä, parantaa oppimistuloksia ja edistää tasa-arvoa. Tästä syystä pyrin WFP:n kouluruokalähettiläänä vahvistamaan poliittista ja taloudellista tukea kouluruokailulle kehittyvissä maissa ja humanitaarisissa kriiseissä, ministeri Skinnari sanoo.

Naisten ja tyttöjen asema heikentynyt

Koronaviruspandemia on heikentänyt etenkin tyttöjen ja naisten asemaa humanitaarisissa kriiseissä.

Suomi edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia muun muassa tukemalla YK:n väestörahasto UNFPA:n humanitaarista työtä Syyriassa sekä maailman muilla kriisialueilla.

UNFPA tarjoaa äitiys- ja neuvolapalveluita, parantaa mahdollisuuksia turvalliseen synnytykseen, ehkäisee sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja tarjoaa väkivallan uhreille psykososiaalista tukea.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta Suomi rahoittaa sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyä rohinga-pakolaisten keskuudessa Myanmarissa ja Bangladeshissa. UNHCR:n työssä painottuvat myös lastensuojelu, koulutus, hätämajoitus ja suojelu.

Ennalta ehkäisy on kriisiapua halvempaa

Ulkoministeriöstä tähdennetään, että ennaltaehkäisy on paljon halvempaa kuin kriiseihin reagoiminen.

Suomi on jo pitkään tukenut katastrofiriskien ennaltaehkäisyä YK:n kautta. Lisärahoituksella Suomi auttaa erityisesti kaikkein köyhimpiä maita varautumaan niin luonnonkatastrofeihin kuin muihin kriisitilanteisiin.

Loppuvuonna myönnettävällä lisärahoituksella Suomi tukee myös Unicefin humanitaarista työtä Etiopiassa ja ohjaa tukea Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen kautta Etiopiaan, Somaliaan ja Nigeriin, jossa työn keskiössä ovat terveys, vesi ja sanitaatio ja suojelu.

Suomi antaa lisärahoitusta myös UNHCR:n työlle Venezuelassa sekä YK:n keskitetylle hätäapurahasto Cerfille, jonka kautta voidaan nopeasti reagoida äkillisiin katastrofeihin ja pitkittyneisiin alirahoitettuihin kriiseihin eri puolilla maailmaa.

Aiemmin tänä syksynä Suomi on myöntänyt 3,1 miljoonaa euroa suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeisiin, joiden avulla vastataan koronaviruspandemian aiheuttamiin humanitaarisiin tarpeisiin Jemenissä, Ugandassa, Keniassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Zimbabwessa.


Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja