Raclette tarkoitta itse asiassa sveitsiläistä alkuperää olevaa puolipehmeää, melko rasvaista juustotyyppiä. Raclette sulaa helposti ja raaputtamalla kimpaleesta lastuja valmistetaan raclette nimistä ruokaa. Sana raclette tuleekin ranskan verbistä racler, raapia.
Perinteisesti iso juusto, tavallisimmin kiekon puolikas asetetaan hiilloksen läheisyyteen niin, että leikkauspinta sulaa valuvaksi. Sulanut juusto "raapaistaan" isolla veitsellä suoraan syöjän lautaselle. Juuston kanssa tarjotaan kuoriperunoita, pikku maustekurkkuja sekä hillosipulia. Päälle jauhetaan myllystä valkopippuria.
Nykyisin saa pieniä pöytäkuumentimia, joissa on sähkökierukka ylimpänä ja sen alla tilaa neljälle tai kuudelle pikku emalipannulle. Tällaisia laitteita käytetään jopa Sveitsin suurlähetystöissä eri puolilla maailmaa. Juustoja voi raclettepitoihin varata useampiakin sortteja. Parhaita ovat rasvaiset, helposti sulavat ja pehmeät juustot. Aitoa raclettejuustoakin voi juustokauppiaalta kysäistä. Muita hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Turunmaa, Fontal ja Mozzarella. Juustot kannattaa leikata valmiiksi raclettepannuun sopiviksi viipaleiksi.
Juustosulan lisäkkeenä tarjotaan perinteisesti keitettyjä perunoita, suolakurkkuja ja hillosipulia. Lisäksi voi raclettegrillin ääreen asettaa tarjolle kulhoihin oliiveja, herkkusieniä, savukinkkua, keitettyjä kasviksia, aurinkokuivattuja tomaatteja ja tuoretta leipää.
Juomaksi juustoruoka kaipaa ehdottomasti sveitsiläistä (tai ranskalaista) valkoviiniä. Käy katsomassa Viinit -sivuiltaviinisuositukset juustoille.