Finavian hallitus oli yksimielinen päätöksessään nostaa vahingonkorvauskanne yhtiön entistä toimitusjohtajaa Samuli Haapasaloa vastaan.
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Harri Sailas sanoo, että Haapasalo on selkeästi keskiössä, kun etsitään vahingon aiheuttajaa johdannaissotkussa.
Finavian vahingonkorvausvaatimus koskee yhtiössä vuonna 2011 tehtyjä strukturoituja korkojohdannaissopimuksia. Sailaksen mukaan Haapasalo oli delegoinut toimivaltaa alaspäin, mutta ei ollut varmistanut raportointia toiminnasta.
– Delegoinnissa valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä, mutta nyt näin ei ole tapahtunut. Toimitusjohtaja ei ole myöskään raportoinut tästä hallitukselle, mikä olisi aika tavalla ehdotonta, Sailas sanoo STT:lle.
Yhtiön hallituksen selvitys valmistui lokakuussa. Sitä ennen yhtiö on arvioinut useasti mahdollisuutta hakea vahingonkorvauksia.
– Selvityksessä on juuri korostunut, että vastuu- ja valtasuhteet ovat olleet epäselvemmät kuin tähän asti on luultu, Sailas sanoo.
Finavian mukaan vahingonkorvauskanteiden nostamiselle vuoden 2011 hallitusta kohtaan ei katsota olevan riittäviä perusteita. Sailaksen mukaan hallituksen tuottamuksellisuutta tappioihin olisi erittäin vaikea osoittaa, jos se ei ole saanut toimitusjohtajalta tietoa tai raporttia aiheesta.
– Sen lisäksi siinä olisi merkittävä oikeuskuluriski ja alhainen menestymismahdollisuus, niin se ei ole yhtiön edun mukaista, Sailas sanoo.
Hänen mukaansa oikeusprosessissa hallitusta vastaan olisi ollut kyse miljoonien eurojen kuluista, koska osapuolia olisi ollut useita.
Finavia teki vuosina 2009–2011 johdannaiskauppoja, joista tuli tappiota 34 miljoonaa euroa. Suurin osa tappioista johtui vuoden 2011 johdannaiskaupoista.