Jos Ukrainan vastahyökkäys löytää Venäjän rintamasta heikon paikan, pitää eri aselajien pystyä koordinoituun iskuun, sanoo Suomen puolustusvoimain entinen komentaja, nykyinen kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) Huomenta Suomen haastattelussa.
Vaikka Ukrainan nihkeästi edennyt vastahyökkäys on kestänyt jo viikkoja, eivät sen enempää Kiovan kuin Moskovankaan pääjoukot ole vielä sitoutuneet taisteluihin, Lindberg muistuttaa.
– Ukrainalla on paljon irrallaan olevia prikaateja. Jos löytyy heikko kohta ja läpimurtopaikka, sinnehän niitä tietysti yritettäisiin työntää, hän sanoo.
Vastahyökkäyksen ensipäivinä Venäjä otti ilon irti kuvista, joissa näkyi tuhoutuneita tai vaurioituneita saksalaisia Leopard 2 -panssarivaunuja ja Bradley-rynnäkkövaunuja.
Venäläislähteet eivät ole viime päivinä tai viikkoina tällaisilla kuvilla päässeet juhlimaan, ja se on Lindbergin mukaan huomionarvoista.
– Tuolloin arvuuteltiin, ovatko parhaat joukot heitetty taisteluihin, Lindberg jatkaa.
Lue myös: Venäjä on aloittanut hyökkäysoperaation Harkovassa – Ukraina: "Venäjä panee kaiken peliin"
Lue myös: Pekka Toveri: "Panssaribordelli oli virhe"
Koulutus kalustoa tärkeämpää
Ukrainan panssarinyrkki on pysynyt piilossa, koska Ukrainan armeija ei tällä hetkellä pysty tukemaan panssarien liikkumista miinanraivauksella, ilmapuolustuksella ja panssarintorjuntaohjuksilla.
Näin arvioi sota-asiantuntija Franz-Stefan Gady brittiläisestä ajatushautomosta International Institute for Strategic Studiesista.
Käytännössä siis panssarit joutuisivat toimimaan pitkälti omillaan, jolloin niiden heikkoudet herkästi korostuvat, kun taas vahvuudet eivät pääse oikeuksiinsa.
Lindberg vaikuttaa jakavan Gadyn näkemyksen siitä, että Ukrainan vastahyökkäyksen menestyksen kannalta kalustoakin tärkeämpi seikka on joukkojen koulutus.
– Ukrainan pitää kouluttaa johtajat ja joukot koordinoimaan hyökkäykset yhteen. Jos tulee paikka ja nähdään, että löytyy heikko kohtaa, pitää (Ukrainan kyetä tekemään) useiden eri aselajien koordinoitu hyökkäys, Lindberg sanoo.
Lue myös: Sota-asiantuntija vieraili eturintamalla ja kertoo nyt, miksei Ukrainan vastahyökkäys etene: "Sotilaat eivät jaa virallista näkemystä"
Poikkeuksellisen suuri operaatio
Gadyn mukaan Ukrainan armeija ei ole tähän mennessä kyennyt tekemään monimutkaisia eri aselajien yhteisoperaatioita suuressa mittakaavassa.
– Ukrainan joukot eivät vieläkään ole eri aselajien yhteistyön mestareita, sanoo eturintamalla muiden sota-asiantuntijoiden kanssa vieraillut Gady.
– Operaatiot toteutetaan peräkkäin, ei synkronoidusti. Tämä luo useita ongelmia ja on mielestäni pääsyy vastahyökkäyksen hitaalle etenemiselle, hän jatkaa.
Lindberg katsoo, että Ukrainalla on eri aselajien yhteistoiminnan "suuntaista kykyä", mutta muistuttaa, että useiden prikaatien kokoluokan hyökkäyksen koordinointi olisi haaste mille tahansa nykyisistä asevoimista.
– Tämän kokoisia sotaoperaatioita ei ole juuri tehty Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen.
Lue myös: Toveri: Tappiot pakottivat Ukrainan vaihtamaan taktiikkaansa – "vanhan sotilaan kutina" povaa elokuulle muutosta
"Ei mene päivässä maaliin"
Ukrainan vastahyökkäys eteni keskiviikkona kolmella alueella, kirjoittaa yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War tuoreimmassa tilannekatsauksessaan.
Kyse on kuitenkin yhä ollut hyvin pienimuotoisista aluevoitoista. Todellinen läpimurto on vielä kaukana, sillä eri arvioiden mukaan ukrainalaisjoukot eivät vielä taistele edes Venäjän pääpuolustusasemissa.
Jos Ukraina aikoo tehdä läpimurron ja hyödyntääkin sitä, täytyisi venäläislinjoista löytyä sopiva paikka syksyyn mennessä, Lindberg katsoo. Jos näin ei käy, sää sotkee hyökkäyssuunnitelmat.
– Eihän (hyökkäyskään sopivassa paikassa) päivässä mene maaliin, Lindberg muistuttaa.
– Puolustajan etu on se, että sääolosuhteet muuttavat tilanteen staattiseksi ja paikallaan pysyväksi. Kesän mittaan on syytä löytyä paikka, josta mennä läpi.
