Yhä useampi suomalainen asemoi itsensä poliittisesti oikealle, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan tuore Arvo- ja asennetutkimus.
Evan tutkimuksen mukaan puolet (49 prosenttia) suomalaisista sijoittaa itsensä poliittiseen oikeistoon. Oikeistolaisten osuus on korkeampi kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa.
Vasemmalle asemoituu noin kolmasosa suomalaisista, ja poliittiseen keskustaan itsensä sijoittaa joka viides.
Lue myös: Suomessa ymmärretään tahallaan väärin toisten sanomisia ja kiivaillaan, sanoo enemmistö
Poliittinen keskusta on kutistunut jokaisen mittauksen myötä, Eva kertoo.
– Suomalaiset eivät enää hae identiteettiään keskeltä, vaan yhä useampi valitsee puolensa – ja tekee sen entistä tiedostavammin. Erityisesti oikeistolainen identiteetti on kasvattanut suosiotaan, mutta myös jyrkentynyt sisäisesti yhä tunnustuksellisemmaksi, Evan viestintäpäällikkö Mikko Laakso sanoo tiedotteessa.
Lue myös: Istutimme kommunistin ja perussuomalaisen saman pöydän ääreen – tämä asia heitä yhdisti
Konservatiiveja noin neljännes
Hieman yli puolet suomalaisista määrittelee itsensä liberaaleiksi. Konservatiivisesti ajattelevia on noin neljäsosa.
Liberaali identiteetti korostuu erityisesti nuorissa naisissa, opiskelijoissa ja korkeasti koulutetuissa.
Lue myös: Miksi liberaalit tarvitsevat konservatiiveja ja päinvastoin?
Suomalaiset jakautuvat Evan mukaan aatteellisesti neljään pääryhmään: vasemmistoliberaalit (24 %), oikeistoliberaalit (22 %), oikeistokonservatiivit (18 %) sekä välityypit (32 %), jotka sijoittavat itsensä ainakin toisella mittareista keskelle.
Vasemmistokonservatiiveja on vain viisi prosenttia.
Lue myös: Mistä somen myrkyllinen keskustelukulttuuri johtuu? Psykologi: "Ihmisillä on hyvin erilaisia todellisuuksia"
Laakso arvioi, että vasemmistolaisuus ja liberaali identiteetti vaikuttavat kulkevan käsi kädessä, kun taas poliittiseen oikeistoon kuuluu sekä liberaaleja että konservatiiveja.
Kyselyn tulokset perustuvat noin kahdentuhannen 18–79-vuotiaan suomalaisen antamiin vastauksiin. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelissa maaliskuussa.
Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
2:11