Eurovaalit 2019: Maahanmuutto ja populismi värittävät vaalikevättä – vaalit tuovat ratkaisuehdotuksia myös useaan muuhun kriisiin

100 päivää eurovaaleihin 9:13
Helsingin yliopiston eurooppatutkija Timo Miettinen arvioi aamun Huomenta Suomessa tulevia vaaliaiheita.

Europarlamenttivaalit järjestetään Suomessa 26. toukokuuta, melkeinpä heti eduskuntavaalien jälkeen. Vaaleissa valitaan Suomen edustajat Euroopan parlamenttiin. Vaalit järjestetään viiden vuoden välein ja Suomesta valitaan 14 europarlamentaarikkoa.

Helsingin yliopiston eurooppatutkija Timo Miettinen arvioi aamun Huomenta Suomessa tulevia vaaliaiheita.

Vastaus kriiseihin?

Eurooppaa ovat ravistelleet erinäiset kriisit viimeisen 10 vuoden aikana, arvioi Miettinen. Tällaisia kriisejä ovat muun muassa talous-, sosiaalinen-, maahanmuutto- ja Brexit-kriisit sekä Itä-Euroopan oikeusvaltiokeskustelu.

Hänen mukaansa seuraavalta europarlamentilta toivotaan vakauttavaa vaikutusta ja uudistuskykyä.

– Keskeinen kysymys on se, mistä halutaan päättää Euroopan tasolla ja mikä jätetään kansallisvaltion käsiin.

Turvallisuus

Vaaleissa nousee keskusteluihin myös turvallisuus, joka on puhuttanut paljon Euroopassa viime aikoina. Erityisesti taustalla ovat Euroopassa tapahtuneet terrori-iskut, Miettinen kertoo.

Myös lähialueiden kriisit, kuten Ukrainan kriisi, nousevat varmastikin keskusteluihin.

Miettinen myös toivoo, että ilmastoasioista keskusteltaisiin. Hän sanoo, että erityisesti Euroopan Unionilla on vaikutusvaltaa ilmastokysymyksiin. EU voi vaikuttaa esimerkiksi autojen päästötavoitteisiin, -verotukseen ja muuhun ympäristölainsäädäntöön.

Populismi ja ääriliikkeet

Vaaleja sävyttävät varmasti myös populistiset ja muut poliittiset ääriliikkeet. Miettinen kertoo, että aiemmassa europarlamentissa tällaiset ryhmittymät jäivät hieman hajanaisiksi, eikä yhteistyötä syntynyt. Nyt kuitenkin esimerkiksi maahanmuutto saattaa liittää populistisia ja muita poliittisia ääriliikkeitä samaan rintamaan.

Myös Britannian lähtö Euroopan Unionista tulee nousemaan keskusteluihin: Miettinen arvioi, että toisaalta Britannia on edistänyt unionissa aina markkinoiden vapauksia, mutta toisaalta jarrutellut esimerkiksi puolustusyhteistyöhön liittyvissä asioissa.

Lue myös:

    Uusimmat