Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen kolumni: Suomen tärkein turvallisuusyhteisö on vahvempi Euroopan unioni

Venäjä keskittää joukkojaan Ukrainan rajalle ja sen johto puhuu avoimesti sodan uhasta Euroopassa ja pyrkimyksestään etupiireihin.Valko-Venäjä käyttää siirtolaisia hybridihyökkäyksen välineenä testatessaan EU:n ulkorajojen ja arvojen pitävyyttä. Nationalismi on kasvattanut kannatustaan. Ilmassa on kaipuuta menneeseen, vahvojen johtajien autoritaariseen maailmaan. 

Suomi liittyy kansainväliseen yhteisöön monin taloudellisin ja poliittisin sitein, ja monenkeskinen sääntöperäinen yhteistyö on meille välttämätöntä. Kehitämme kansainvälistä puolustusyhteistyötä ja Nato-kumppanuutta ja Nato-jäsenyyden hakeminen on meille todellinen optio. Suomelle tärkein turvallisuusyhteisö on keskinäiselle solidaarisuudelle perustuva Euroopan unioni. Sen vahvistaminen on tässä ajassa meidän etumme.

Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan yhteydenpito muistuttaa meitä siitä, että EU:n on kyettävä vahvemmin pitämään esillä omia, universaaleja arvojaan ja intressejään. Etumme ei ole kehitys, jossa suurvallat päättäisivät kohtalostamme ylitsemme. Emme voi jäädä merkityksettömäksi suurvaltakilpailun voimistuessa. EU:lle on saatava lisää voimaa turvallisuuden tuottamiseen.

Strateginen kompassi

Käynnissä on nyt Euroopan unionin ensimmäinen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön arviointi- ja ohjausprosessi. Niin sanottu strateginen kompassi kirkastaa turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä 5–10 vuoden aikavälillä. Joulukuun huippukokouksessa unionin päämiehet käsittelevät asiaa, ja se on tarkoitus viimeistellä ensi keväänä. Suomen tavoitteena on laaja-alainen, poliittinen ja konkreettinen strateginen kompassi, joka aidosti vahvistaa EU:n yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja siten turvallisuutta Euroopassa ja laajemminkin.

Marinin hallitus haluaa EU:sta uskottavan globaalin toimijan. Turvallisuusympäristön muuttuessa meidän on asetettava selkeät tavoitteet ja luotava niille tarvittavat työkalut. Unionin on oltava kyvykäs käynnistämään ja toimeenpanemaan myös vaativia operaatioita itsenäisesti. Suorituskykyjä tulee kehittää sekä kriisinhallintaan että Euroopan suojeluun. Meille on erityisen tärkeää, että keskinäisen avunannon keinoja kehitetään edelleen.

Strateginen kompassi jakaantuu neljään kokonaisuuteen: kriisinhallinta ja EU:n toimintakyky, kriisinsietokyky eli resilienssi, siviili- ja sotilaspuolen suorituskyvyt sekä kumppanuudet. Kaikissa on edettävä kunnianhimoisesti ja saatava aikaan uusia konkreettisia ja toimeenpantavia työkaluja. Suomi tavoittelee kompassiin myös hybridivaikuttamiseen soveltuvaa keinovalikoimaa, niin sanottua hybridityökalupakkia.

EU:n oltava uskollinen omille arvoilleen

Vaikutusvallan lisäämiseksi EU:n on oltava vahvempi ja halutumpi kumppani. Kumppanuudet ja etenkin transatlanttinen yhteistyö ovat tärkeitä. Myös Iso-Britannian kanssa on kyettävä tunnistamaan yhteiset arvot ja intressit. Euroopan kasvava strateginen autonomia ei vie Naton ja EU:n yhteistyötä katveeseen. Päinvastoin: EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittäminen hyödyttää Natoa eurooppalaisten suorituskykyjen ja mantereemme turvallisuuden vahvistuessa. EU:n ja Naton tulee sopia uudesta yhteisestä julkilausumasta mahdollisimman pian. Oikein ymmärrettynä strateginen autonomia lisää suvereniteettia ja toimintakykyä monenkeskisessä toimintaympäristössä, eikä johda vetäytymiseen mielikuvitukselliseen Eurooppa-linnakkeeseen.

Jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus ja sitoutuminen kompassiin ovat avainasemassa. Suomen tavoitteena on vahva ja yhtenäinen EU, jonka voimavarana ovat yhteiset, perussopimuksiin kirjatut arvot. Ne auttavat tunnistamaan yhteiset intressit. Työtä yhteisten arvojen lujittamiseksi on sen vuoksi jatkettava uupumatta käyttäen kaikkia niitä välineitä, joita meillä on oikeusvaltioperiaatteen ja arvojemme suojelemiseksi. EU on vahva ja uskottava vain silloin, kun se on uskollinen omille arvoilleen. Ulkoiset toimijat pyrkivät juuri siihen, että unioni saataisiin painostamalla riisumaan omat arvonsa.

Historia ei sellaisenaan toista itseään, mutta siinä on pitkiä kehityskulkuja, joilta aina aika ajoin astutaan syrjään. Amerikkalainen historioitsija Robert Kagan on puhunut monenkeskisen yhteistyön maailmasta verraten sitä puutarhaan. Ilman sääntöjä olemme viidakon laeissa, jossa vahvimman oikeus ratkaisee. Ellemme väsymättä vaali yhteistyön ja kansanvallan maailmaa, viidakko kasvaa takaisin.

Autoritaarisuuden ja kansallismielisyyden kasvu ei ole kuitenkaan väistämätöntä. Demokratiaa, rauhaa ja vakautta voidaan edistää ja niiden vastustajia torjua. Vahva ja määrätietoinen EU tarvitaan tähän työhön.