Markkinoiden ensireaktio presidentti Donald Trumpin paluuseen Yhdysvaltain presidentiksi on ollut myönteinen. Wall Street lähti nousuun, kun Trump jätti kovimmat uhkauksensa pöytälaatikkoon.
Positiiviseen ensireaktioon vaikuttaa se, että pahimmat uhkakuvat tulleista eivät toteutuneet, arvioi Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
Samalla on kuitenkin selvää, että riskit kasvavat Donald Trumpin paluun myötä.
– Me emme koskaan tiedä aamulla kun heräämme, minkälaisia uusia aloitteita sieltä on tulossa, Koivu totesi tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Nordeassa ennakoidaan, että Trumpin suunnittelemat tullit tulevat jossain muodossa. Vaikutuksia ei vielä tässä vaiheessa ole helppo arvioida, mutta niitä ei pidä Koivun mielestä myöskään paisutella liikaa.
– Trumpin kotimaassaan ajama vahva talouskehitys sekä dollarin vahvistuminen kompensoivat kyllä ison osan näistä tulleista. Nyt on tärkeää, että Euroopan ja Suomen yritykset pystyvät positiivisesti miettimään niitä mahdollisuuksia, joita kasvava markkina tuo mukanaan, Koivu sanoi.
Suomen suurin vientimaa
Mahdollisten tullimaksujen vaikutukset voivat silti olla Suomelle tuntuvat.
Yhdysvallat on viime vuosina ollut Suomen suurin tavaraviennin kohdemaa, kun noin kymmenen prosenttia viennistä on suuntautunut sinne, totesi ekonomisti Juho Kostiainen.
Osuutena se on Euroopan suurimpien joukossa.
Vaikka Trump on kohdistanut tullipuheensa etenkin Kiinaan sekä Yhdysvaltojen naapurimaihin Meksikoon ja Kanadaan, voi Eurooppa joutua taas tikun nokkaan.
Euroopan maiden kauppatase Yhdysvaltojen kanssa on selvästi ja kroonisesti ylijäämäinen.
Jos Euroopan maiden viennille määrättäisiin kymmenen prosentin tulli ja se vähentäisi Suomen vientiä saman verran, niin Suomen bruttokansantuote voisi laskea 0,2 prosenttia, Kostiainen laski.
– Mutta analyysi ei ole ihan niin suoraviivainen. Dollari on vahvistunut euroa vastaan melkein sen kymmenen prosenttia, eli tavallaan tämän kymmenen prosentin tullin vaikutus on jo lähestulkoon kompensoitunut valuuttakurssin kautta.
Tullit kuitenkin aiheuttavat epävarmuutta maailmantalouteen, mikä olisi haitaksi Suomen vientivetoiselle taloudelle.
– Nyt kun ei tiedetä, kuinka isot tullit tulevat, mille tavaroille tai palveluille niitä tulee, niin se johtaa herkästi siihen, että yritykset ovat varovaisia eivätkä uskalla investoida, Kostiainen sanoi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
4:01
EK:ssa nähdään mahdollisuuksia
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen puolestaan arvioi, ettei Trumpin talous- ja energiapoliittisilla linjauksilla välttämättä ole mullistavia vaikutuksia suomalaisyritysten toimintaan.
Parhaimmillaan Trumpin linjauksilla saattaa olla jopa myönteisiä vaikutuksia suomalaisyritysten toimintaedellytyksiin, Heinonen pohtii.
Trumpin esittämillä heikennyksillä vihreään siirtymään – etenkin tuulivoimaan ja sähköautoihin – voi olla negatiivisia vaikutuksia näillä aloilla toimiville suomalaisyrityksille.
Toisaalta Heinonen arvioi, että vihreä siirtymä ei ole pysähtymässä Yhdysvalloissa kokonaan. Heinonen muistuttaa, että liittovaltio ei suinkaan ole ainoa pelaaja vihreän siirtymän saralla Yhdysvalloissa.
– Uskon, että osavaltiokohtaisesti ja markkinaehtoisesti vihreä siirtymä menee siellä edelleenkin eteenpäin. Yhdysvalloissa on valtavat markkinat tässä suhteessa, Heinonen sanoo STT:lle.
Wall Street lähti nousuun, kun Trump jätti kovimmat uhkauksensa pöytälaatikkoon
Yhdysvalloissa Wall Street avautui tiistaina nousuun, kun pörssikauppa pääsi alkuun presidentti Donald Trumpin toisella virkakaudella.
Virkaanastujaispäivänä kauppaa ei käyty Yhdysvalloissa, koska pörssit olivat kiinni kansalaisoikeustaistelija Martin Luther Kingin muistopäivänä.
Teollisuusosakkeiden Dow Jones Industrial Average, suuryhtiöiden S&P 500 ja teknologiapainotteinen Nasdaq olivat kaupankäynnin alkaessa noin puoli prosenttia plussalla.
Markkinoilla nähtiin helpotuksen merkkejä, kun Trump ei ainakaan heti aluksi pannut toimeen kovimpia uhkauksiaan tuontitulleista.
Trumpin kertoi kuitenkin harkitsevansa, että asettaisi Meksikolle ja Kanadalle 25 prosentin tuontitulleja, jotka voisivat astua voimaan jo helmikuun alussa.
Lausunto painoi Kanadan dollarin ja Meksikon peson kurssit Yhdysvaltain dollaria vastaan voimakkaaseen laskuun.
Eri suuntia Euroopassa ja Aasiassa
Euroopassa markkinat liikkuivat loivasti ylöspäin. Pariisin CAC 40 -indeksi vahvistui noin 0,4 prosenttia, kun taas Frankfurtissa Dax-indeksin nousu jäi alle 0,1 prosenttiin. Lontoossa FTSE 100 vahvistui 0,2 prosentin tahtia.
Helsingissä yleisindeksi vahvistui 0,4 prosentin tahtiin. Vaihtokärjen parhaita nousijoita olivat Nordea, Kone ja Valmet.
Aasian pörssit liikkuivat tiistaina eri suuntiin Yhdysvaltain presidentinvaihdoksen jälkimainingeissa.
Tokiossa, Sydneyssä, Taipeissa, Bangkokissa ja Jakartassa osakekurssit nousivat, kun taas Shanghaissa, Singaporessa, Soulissa, Wellingtonissa ja Manilassa osakekurssit olivat laskussa.