EU-maiden puolustusyhteistyöstä on puhuttu pitkään, mutta konkreettiset edistysaskeleet ovat olleet vähissä. Tänään asiassa otettiin pieni askel eteenpäin, kun EU:n ulko- ja puolustusministerit sopivat EU:n sotilaallisten koulutusoperaatioiden johtoesikunnan perustamisesta.
EU:n Nato-maat, varsinkin Britannia, ovat vastustaneet tiukasti kaikkea, mikä voisi mennä päällekkäin sotilasliiton toiminnan kanssa.
Tänään sovittu sotilaallinen johtoesikunta onkin kompromissin tulos. Esikunta suunnittelee ja johtaa ainakin ensi alkuun vain koulutusoperaatioita, joita on tällä hetkellä käynnissä Malissa, Somaliassa ja Keski-Afrikassa.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) arvioi ministerikokouksen jälkeen, että puolustusyhteistyö tiivistyy Britannian lähdön jälkeen.
– Niin kauan kuin Britannia on Euroopan unionin jäsenenä, se suhtautuu hyvin varauksella kaikkeen minkä se voi tulkita duplikaatioksi Naton kanssa, Niinistö sanoi.
Johtoesikunta perustetaan nykyisen EU:n sotilasesikunnan tiloihin, jotka sijaitsevat Brysselin EU-korttelien lähettyvillä. Johtokeskus työllistää joitain kymmeniä henkilöitä, kun sotilasesikunnassa työskentelee tällä hetkellä noin 200 ihmistä.
– EU:lla on kolme missiota, kolme kenraalia, noin tuhat sotilasta ja jatkossa niitä johtaa suomalainen kenraali Esa Pulkkinen osana EU:n sotilasesikuntaa, Niinistö kertoi.
Suomi toivoisi, että johtokeskus saisi myöhemmin ohjattavakseen myös muita kuin koulutusoperaatioita eli niin sanottuja toimeenpanevia operaatioita.
– Mistään EU-päämajasta tässä ei ole kyse, mutta suunta on kuitenkin oikea ja Suomen linjan mukainen.
Puolustusrahasto seuraavaksi jonossa
EU:n puolustusyhteistyössä katseet kääntyvät seuraavaksi puolustusrahastoon, jota maat voisivat hyödyntää hankinnoissaan.
– Jos olisi tarvetta vaikkapa tutkalle tai satelliitille, totta kai se tulisi yhteishankintana halvemmaksi, jos useampi EU-maa siinä olisi (mukana).
Suomi valmistelee parasta aikaa isoja laiva- ja hävittäjähankintoja, mutta Niinistö epäilee, ettei rahasto hyödyttäisi niitä. Hän odottaa puolustusrahaston etenevän kesään mennessä.
Suomi on Niinistön mukaan seurannut tiiviisti Saksaa ja Ranskaa, jotka ovat kirittäneet puolustusyhteistyötä Britannian eropäätöksen jälkeen.
– Kyllä Suomi lähellä ydintä tässä on. Suomen kansallisen edun mukaista on, että me haemme EU:sta ne rusinat pullasta, joita on saatavissa puolustuksenkin saralla.
Samaan aikaan maanantai-iltapäivänä Helsingissä perussuomalaisten johtoon pyrkivä Sampo Terho esitteli omia ajatuksiaan EU-politiikasta. Terhon mukaan hän tukee kansanäänestyksen järjestämistä EU-jäsenyydestä, jos puolue-elimet tällaiseen päätyvät. Niinistön mukaan hän ei vastusta ajatusta.