Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

EU:n pakotteet johtivat siirtolaiskriisiin Puolan rajalla – kannattaako uusia edes asettaa? Helena Petäistö tekisi EU:ssa yhden muutoksen, jotta asiat etenisivät

2:52Voiko kriisi Puolan rajalla heijastua myös Suomeen pakolaisten muodossa? Näin Maailmanselittäjät arvioiVoiko kriisi Puolan rajalla heijastua myös Suomeen pakolaisten muodossa? Näin Maailmanselittäjät arvioi.
Julkaistu 15.11.2021 17:26

Olli Tiihonen

olli.tiihonen@mtv.fi

@ollitiihonen5

EU:n jäsenmaiden ulkoministerit pohtivat tänään uusia pakotteita Valko-Venäjää vastaan. Tarkoituksena on iskeä maan hybridioperaation toimijoihin, eli esimerkiksi Puolan rajalle siirtolaisia kuljettaneisiin tahoihin.

Nykyinen siirtolaistilanne on seurausta EU:n pakotteista, joita asetettiin viimeksi sen jälkeen, kun Ryanairin lento pakotettiin laskeutumaan Minskiin toukokuussa.

Valko-Venäjän lennonjohto ilmoitti koneelle, että kyse oli pommiuhkauksesta, mutta todellisena syynä on pidetty valkovenäläisen oppositioaktivistin Raman Pratasevitshin kiinniottoa.

Tämän jälkeen Valko-Venäjän johtaja Aleksandr Lukashenka uhkasi päästää siirtolaisvirrat EU:n alueelle.

Nyt maahan on lennätetty ihmisiä pääasiassa Lähi-Idästä, ja tuhansia on jäänyt jumiin ja leiriytynyt Puolan vastaiselle rajalle.

– EU:han on neuvotellut lähtömaiden ja kauttakulkumaiden kanssa vaikuttaakseen siihen, että ihmisiä ei ylipäätään tulisi Valko-Venäjälle. Toisaalta nythän neuvotellaan uusista pakotteista. On esitetty, että tulisi viides paketti talouspakotteita, joita kohdistettaisiin hybridioperaation suunnittelijoihin, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen avaa.

– Haastattelin viime viikolla Svjatlana Tsihanouskajan neuvonantajaa (Tsihanouskaja on Valko-Venäjän oppositiojohtaja). Hän korosti sitä, että EU:lla on kestänyt tässä kauan. Tilanne tosiaan alkoi jo keväällä ja nyt vasta mietitään pakotteita, MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Puumalainen kertoo.

Kun kriisi on peräisin itse pakotteista, kuinka merkittäviä uudet pakotteet ovat?

– Tämänhetkinen Valko-Venäjän vaikuttamisoperaatio liittyy siihen, että talouspakotteet ovat varsin merkittävä vaikuttamisen keino. Näen sen merkittävänä EU:n vaikuttamiskeinona, Karjalainen arvioi.

Video: Tältä Puolan rajalla näyttää 

02mtv uutiset_huomenta suomi_maaliskuu2023_16x9

1:54Video näyttää ahdingon Puolan ja Valko-Venäjän rajalla:"Täällä on hyvin kylmä, auttakaa"

Lue lisää: Lukashenka uhoaa Euroopalle: "Mitäpä jos pysäytämme kaasun kulun"

Miten EU on kehittynyt kriiseissä?

EU kohtasi edellisen siirtolaiskriisin vuonna 2015, jolloin siirtolaisten määrä oli merkittävästi suurempi. Eurooppaan tulvi miljoona pakolaista, Suomeenkin kymmeniätuhansia.

Tällä hetkellä Suomeen Valko-Venäjän kautta kesän jälkeen tulleet siirtolaiset lasketaan kymmenissä.

Tutkijan mukaan EU on kehittynyt siirtolaisasian hoitamisessa.

– Kriisi- ja konfliktialueilla näkyy huomattava muutos vuodesta 2015. Siellä EU on nimenomaan kohdistanut toimintansa siihen, että maahanmuuton syihin tartutaan lähtöpaikoissa ja rajaturvallisuuteen liittyviä hallintakäytänteitä kehitetään, Karjalainen kertoo.

Kokeneen toimittajan ja entisen kirjeenvaihtajan Helena Petäistön mukaan EU:n suurin ongelma piilee päättämisessä. Päätöksiin esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vaaditaan kaikkien 27 jäsenmaan hyväksyntä.

– Jos ajatellaan Suomen hallitusta, niin edes viiden puolueen hallituksessa ei päästä yksimielisyyteen. Miten 27 maata pääsisi? Petäistö kysyy.

– Tämä pitäisi saada muutetuksi, päästäisiin enemmistöpäätöksentekoon. Sitten asiat alkaisivat vasta liikkua, hän jatkaa.

Lue myös: Järjestö: Valko-Venäjä yrittää pakottaa rajalla olevia väkivaltaan Puolan viranomaisia vastaan

"Strateginen kompassi" kirkastamaan tavoitteita

EU on vastaamassa kriiseihin "strategisella kompassilla", jonka prosessi pyörähti käyntiin pari vuotta sitten.

– Kyseessä on EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteita kirkastava prosessi. Viime vuonna EU-maat tekivät ensimmäistä kertaa yhdessä uhka-analyysin, Karjalainen kertoi.

– Sen jälkeen on ollut dialogivaihe, jossa jäsenmaat ovat vaihtaneet ajatuksia, millaista EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka pitäisi olla, ja millaisia kyvykkyyksiä jäsenmaat ovat valmiita antamaan yhteisen politiikan käyttöön.

Kompassi koostuu neljästä korista: kriisinhallinta, resilienssi, suorituskyvyt ja kumppanuudet. Tänään kompassin ensimmäinen luonnos esitellään EU:n ulkoasiaineuvostossa.

– Maaliskuussa, Ranskan puheenjohtajakaudella, on tarkoitus hyväksyä kompassi, Karjalainen kertoo.

Helena Petäistön mukaan Ranska on kompassin avainpeluri.

– Tämä on ollut (Emmanuel) Macronin kuningasajatus vuodesta 2017 lähtien. Macron on halunnut, että EU:sta tulisi globaali toimija. Ettei EU aina peesaisi esimerkiksi Yhdysvaltoja, ja nyt kun Yhdysvallat lähti omille teilleen, Ranska on nähnyt, että tämä on entistä tärkeämpää, hän avaa.

Tutkija Karjalainen muistuttaa, että etenkin puolustusasioissa pyritään välttämään päällekkäisyyksiä, sillä moni EU-maa kuuluu myös sotilasliitto Natoon.

– Enemmänkin kyse on siitä, mikä rooli Natolla ja Yhdysvalloilla on Euroopan puolustuksessa, ja kuinka Euroopan kykyä puolustaa itseensä ilman että syntyy päällekkäisiä rakenteita Naton kanssa.

Voiko kriisi Puolan rajalla heijastua myös Suomeen pakolaisten muodossa? Katso pääkuvan videolta Maailmanselittäjien arvio.

Katso koko keskustelu MTV-palvelusta.

Lisää aiheesta:

Orpo: "EU:n jäsenmaiden pitää tehdä enemmän auttaakseen Ukrainaa nopeasti"Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma uskoo EU:n sotilaallisen yhteistyön lisääntyvän: "Näin se tulee menemään"EU-johtajilta varoitus Venäjälle Ukrainan vastaisista toimista – Marin: "Olemme valmiit toimimaan"”Täytyy sanoa, että EU onnistui” – Valko-Venäjän hybridioperaatio on ohi, uskoo asiantuntijaEU neuvottelee siirtolaiskysymyksistä ulkovaltojen kanssa – tutkija: "Poliittisesti helpompi vaihtoehto"Maailmanselittäjät: Valko-Venäjän lento-operaatio harvinaisen röyhkeä – "Aiheuttaa vaaraa ja epävarmuutta koko kansainväliselle ilmailuliikenteelle"
EUValko-VenäjäPuolaMaailmanpolitiikkaUutisaamuUlkomaat

Huomenta Suomi nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana. 

Viikonloppuisin Huomenta Suomi nähdään kello 9-12. 

Ohjelma on katsottavissa myös  MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä. 

Tuoreimmat aiheesta

EU
  • 12:48
    Venäjä

    EU kieltää venäläiskaasun tuonnin

  • Eilen19:10
    Yhteiskunta

    Itä- ja Pohjois-Suomi raivostuivat: Tärkeät tukirahat annettiin maanpuolustukseen

  • 18.10.00:11
    Ukrainan sota

    Zelenskyi puhui Stubbin ja muiden Euroopan johtajien kanssa tavattuaan Trumpin

  • 16.10.17:30
    Puolustusvoimat

    EU:n uusi puolustussuunnitelma julki: Suurhankkeet käyntiin, Venäjä "jatkuva uhka"

  • 16.10.05:00
    Venäjä

    Eurooppa varautuu nyt pahimpaan – Putinilla yksi pidäke