EU-maiden ulkoministerit puivat mahdollisia lisäpakotteita Venäjälle – Haavisto: Yhteinen sävel tuomittavuudesta

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan EU-mailla on kuitenkin yhtenäinen sävel siitä, että Venäjän toimet oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin ja rauhanomaisten mielenosoittajien pidätyksissä ovat tuomittavia.

Haaviston mukaan tällä hetkellä tärkein vaatimus on kuitenkin se, että Venäjä selvittäisi oikeudellisesti Navalnyiin kohdistuneen murhayrityksen.

– Navalnyiin kohdistunut murhayritys ja sen selvittäminen on kaiken tämän kriisin purkamisen avain. Jos tällainen rikos jää selvittämättä tai jos se rikos kokonaan kiistetään, niin se antaa kyllä erittäin huonon pohjan tulevaisuutta ajatellen, Haavisto sanoi kokouksen jälkeen.

EU:n ulkopolitiikkaa johtava Josep Borrell on matkustamassa asian tiimoilta ensi kuussa Moskovaan. Haaviston mukaan ulkoministerit evästivät Borrellia aika voimakkaasti siitä, millä tavalla ihmisoikeuskysymykset tulisi ottaa huomioon vierailulla.

– Pidän itse tärkeänä, että EU:n kanta, mielipide myös näihin ihmisoikeuskysymyksiin esitetään face to face (kasvotusten), että sitä keskustelua käydään aidosti.

Pakotteille tarvitaan lailliset perusteet

Haaviston mukaan Suomelle on pakotekysymyksissä tärkeää se, että EU toimii yhtenäisenä. EU langetti jo syksyllä pakotteita kuudelle venäläiselle henkilölle ja yhdelle organisaatiolle Navalnyin myrkytyksen vuoksi. 

– Täytyy sanoa, että syksyn keskusteluihin viitaten, niin tässä oltiin ehkä yhtenäisempiä kuin monet luulivatkaan, että ei ollut sellaista keskustelua, jossa joku olisi sanonut, että ei tarvitse reagoida millään tavalla, jos kemiallista asetta käytetään ja näin. Siinä löydettiin kuitenkin syksyllä ne askeleet, miten edettiin.

Haavisto korostaa, että EU:n langettamien pakotteiden pitää olla laillisesti hyvin perusteltuja.

– Tämän takia sellaiset pikasanktiot eivät ole oikein mahdollisia, vaan tätä pitää selvittää.

Ulkoministerikokouksen varsinaisissa puheenvuoroissa ei Haaviston mukaan noussut esiin EU:n uuden, ihmisoikeusloukkauksiin perustuvan pakotemallin käyttö Venäjää vastaan.

Aiemmat Navalnyin tapaukseen liittyvät pakotteet on langetettu kemiallisten aseiden käytön vuoksi.

Tuhansia pidätettiin viikonloppuna

Venäjällä poliisi otti kiinni yli 3 700 ihmistä, jotka olivat eri puolilla maata osoittaneet mieltään Navalnyin tueksi lauantaina. Poliisit käyttivät väkivaltaa sekä mielenosoittajia että tapahtumia seuranneita toimittajia vastaan.

Mielenosoitukset olivat todennäköisesti suurimmat, jotka presidentti Vladimir Putinin aikakauden aikana on tähän asti nähty. Navalnyin tukijat ovat kutsuneet koolle uusia mielenosoituksia sosiaalisessa mediassa.

Katso videolta tutkijan arvio siitä, onko mielenosoituksilla merkitystä Putinille. Juttu jatkuu videon jälkeen:

Navalnyi otettiin kiinni viikko sitten sunnuntaina, kun hän palasi Venäjälle oltuaan sairaalahoidossa Saksassa myrkytysyrityksen jälkeen. Hänet tuomittiin pidettäväksi vangittuna 30 päivän ajan.

Navalnyi myrkytettiin elokuun lopussa Tomskissa Siperiassa.Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW on vahvistanut, että Navalnyista otetuista näytteistä löytyi jälkiä Novitshok-ryhmän hermomyrkystä. Novitshokin käyttö viittaa siihen, että myrkytyksen takana oli Venäjän valtiollinen toimija.

Valonpilkahdus Turkki-suhteessa

Ulkoministerit keskustelivat kokouksessaan myös esimerkiksi transatlanttisista suhteista sekä EU:n suhteista Britanniaan, Japaniin ja Turkkiin.Haaviston mukaan tunnelma Turkki-keskustelussa on hieman muuttunut, koska maa on ottanut askelia myönteiseen suuntaan ja keskusteluyhteys Kreikan ja Turkin välillä on jälleen auki.

– Vaikka odotukset ovat kovat, niin tietysti Turkki-suhteessa on ennenkin ollut pettymyksiä ja tullut takaiskuja, mutta ehkä tämä tunnelma juuri tällä hetkellä on varovaisen optimistinen, Haavisto arvioi.

Haavisto matkustaa ensi kuussa Afrikan sarveen

Kokouksen yhteydessä Haavisto kertoi myös vierailevansa ensi kuussa Etiopiassa ja Afrikan sarven alueella EU:n korkean edustajan Borrellin pyynnöstä. Borrell on pyytänyt Haavistoa matkustamaan alueelle Etiopian Tigrayn osavaltion konfliktin ja siitä syntyneen humanitaarisen kriisin vuoksi. Kymmeniätuhansia ihmisiä on joutunut pakenemaan konfliktia.

Tigrayn osavaltio kapinoi Etiopian keskushallintoa vastaan. Alueella käytiin taisteluja marraskuussa, kun pääministeri Abiy Ahmed määräsi hyökkäyksen Tigrayta vastaan. Taistelut hiipuivat, kun liittovaltion joukot marssivat osavaltion pääkaupunkiin Mekeleen marraskuun lopulla. Tigrayn hallitsevan puolueen johto on kuitenkin edelleen paossa ja ilmoittanut jatkavansa taistelua.

Viime viikolla YK nosti esiin huolen seksuaalisen väkivallan kasvusta Tigrayn alueella. YK:n saamien tietojen mukaan ihmisiä on muun muassa pakotettu väkivallan uhalla raiskaamaan omia perheenjäseniään. 

Lue myös: Tutkija: Viikonlopun Navalnyi-protestit olivat merkittävimpiä koko Putinin valtakauden aikana