Navalnyin tulevaisuus on epävarma, mutta voiko EU auttaa oppositiojohtajaa? "Tässä on selvästi kyse erittäin vakavasta ihmisoikeusrikkomuksesta"

Lukuisat poliitikot ovat vaatineet oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vapautusta. Venäjän ulkoministeriön mukaan ulkovaltojen ei tulisi sekaantua itsenäisten valtioiden sisäisiin asioihin.

Venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi palasi sunnuntaina alkuillasta Venäjälle. Navalnyi otettiin kiinni passintarkastuksessa ja Moscow Times -lehden mukaan hänen kiinniottoa jatketaan 30 päivällä.

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuron mukaan on vaikea arvioida, miltä oppositiopoliitikon tulevaisuus näyttää.

– Tämän prosessin tarkoituksena on epäilemättä pitää hänet ulkona syksyn tulevista duuman vaaleista. Ettei hän pääse omalla toiminnallaan häiritsemään vaaleissa pedattua valtapuolue Yhtenäinen Venäjän voittoa.

Kangaspuron mukaan paluu Venäjälle oli Navalnyin uran kannalta kuitenkin välttämätöntä.

– Hän on loppuun asti viritetty poliitikko ja hänen tavoitteensa on tulla Venäjän presidentiksi. Saksasta käsin Venäjän presidentiksi ei kyllä nousta.

Miten Aleksei Navalnyi voitiin ottaa kiinni heti Venäjälle laskeuduttuaan? Katso videolta, kuinka tutkija avaa erikoisen tapauksen merkitystä:

Suojeleeko julkisuus?

Kangaspuro arvioi, että Navalnyita suojaa hänen julkinen asemansa.

– Mihin asti se riittää, on sitten toinen asia. Jo ennen tätä myrkytystapausta hänhän oli erittäin julkinen henkilö ja keräsi huomiota. Myöskin häneen kohdistuneista uhkista puhuttiin julkisesti.

Suojaa toivotaan saatavaksi myös EU:lta. Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan unionin sisällä on käyty keskustelua jäsenmaiden yhteisestä kannanotosta, jota Suomi tukisi.

Sen aikataulusta ei vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautalan mukaan ole vielä varmuutta.

– Olen suuresti ja iloisesti yllättänyt, jos se tulisi jo tänään. Tunnetusti se saattaa kestää, kun 27 EU-maan pitää yksimielisesti sopia.

Keinoja Navalnyin tukemiseksi Hautalan mukaan kuitenkin on.

Keskustellaan tiistai-iltana

Joulukuussa EU-maat sopivat ihmisoikeuspakotejärjestelmästä. Sen avulla EU:lla on mahdollisuus esimerkiksi kieltää ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiltä pääsy EU:hun ja heidän tai niiden EU:ssa olevat varat voidaan jäädyttää.

– Tässä nyt on selvästi kyse erittäin vakavasta ihmisoikeusrikkomuksesta, henkeen kohdistuneesta teosta eli Navalnyin murhayrityksestä. Sanoisin, että nyt jos koskaan EU voisi aloittaa tämän upouuden ihmisoikeussanktiojärjestelmänsä käytännön toimeenpanon tästä tapauksesta.

Euroopan parlamentti käy Navalnyin tilanteesta keskustelun tiistai-iltana täysistunnossa.

– Parlamentti on jo aikaisemmin tuominnut Venäjän toimet Navalnyin murhayrityksessä. Tämä on meille asia, jota olemme seuranneet erittäin huolestuneena jo pidempään.

Kansalaisyhteiskuntaa on tuettava

Hautalan mukaan on tärkeää, että EU löytää tulevaisuudessa tapoja, joiden avulla Venäjän poliittista, laillista oppositiota ja kansalaisyhteiskuntaan voidaan tukea.

Se ei europarlamentaarikon mukaan tule kuitenkaan olemaan helppoa.

– EU on säätänyt oman pakotejärjestelmänsä ihmisoikeusrikkomuksista, mutta samaan aikaan Venäjä on tiukentanut koko ajan suhtautumistaan kansalaisyhteiskuntaan ja ihmisoikeusjärjestöihin. Nykyään melkein kuka tahansa, joka on tekemisissä ulkomaiden kanssa näissä asioissa, voidaan julistaa ulkomaiseksi agentiksi. Tämä voi kohdistua myös mahdollisiin oppositioedustajiin, jotka harkitsevat ehdokkuutta tämän vuoden duuman vaaleissa.

Vaalien lähestyessä keskustelu maan demokratian tilasta on noussut jälleen pinnalle. Hautalan mukaan Venäjä ei ole ollut kulkemassa kohti demokratiaa.

– Demokratiaan kuuluu esimerkiksi oikeus vapaisiin, rehellisiin vaaleihin sekä riippumaton tuomioistuinlaitos ja kansalaisyhteiskunnan oikeus ilmaista itseään ja niin edespäin. Venäjä on viime vuosina kehittynyt vielä entistä autoritäärisemmäksi ja se näkyy siinä, että kaikkea kansalaisliikehdintään valvotaan ja suitsitaan kovalla kädellä.

Lue myös:

    Uusimmat