EU-maiden odotetaan pääsevän poliittiseen yhteisymmärrykseen uusista Venäjän vastaisista pakotteista maanantaina, kun ulkoministerit kokoontuvat Brysseliin.
Pakotteilla vastattaisiin siihen, että Venäjä on jättänyt kunnioittamatta kansalais- ja ihmisoikeuksia. EU-maat ovat muun muassa tuominneet oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin vangitsemisen.
Navalnyin välitöntä vapauttamista vaati tällä viikolla myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT), jonka mukaan Navalnyin henki saattaa olla uhattuna vankilassa. Venäjän mukaan EIT:n päätös oli kohtuuton ja lainvastainen.
EU voi langettaa uusia pakotteita ihmisoikeusrikkomuksiin puuttuvan pakotemenettelynsä puitteissa. Menettely perustettiin viime vuonna, eikä sitä ole vielä sovellettu käytäntöön.
EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell on sanonut eteenpäin konkreettisia toimia vastauksena Venäjän toimiin. EU-virkamiehen mukaan vielä ei kuitenkaan ole varmaa, tuoko Borrell maanantain kokoukseen oman esityksensä mahdollisista pakotteiden kohteista.
Virkamies arvioi, että Borrell haluaa ensiksi varmistua siitä, että poliittinen yhteisymmärrys toimista todella saavutetaan.
Pakotteiden taakse tarvitaan todisteet
Toistaiseksi ei siis ole varmaa, löytyisikö jo maanantaina yhteinen linjaus nimistä, joihin pakotteita kohdistetaan. Ilmassa on kuitenkin arvioita, että poliittisen yhteisymmärryksen jälkeen asiat voisivat edistyä suhteellisen nopeasti.
EU-diplomaatti arvioi STT:lle, että uudet pakotteet voisivat tulla voimaan maaliskuun EU-huippukokoukseen mennessä. Huippukokous järjestetään maaliskuun lopussa.
EU-parlamentti on vaatinut pakotteiden langettamista sekä Navalnyin pidättämisestä ja vangitsemisesta vastanneille henkilöille että esimerkiksi sellaisille venäläisille oligarkeille, joilla on kytkös maan hallintoon.
EU-virkamiehen mukaan on kuitenkin tärkeää, että mahdollisten uusien pakotteiden oikeudellinen perusta on hyvin pitävä. Siksi kohteet on valittava tarkkaan ja päätöksen takana on oltava kunnon todisteet.
Oppositiopoliitikko Navalnyi otettiin kiinni tammikuussa, kun hän palasi Venäjälle. Venäjän mukaan Navalnyi oli rikkonut aiemmin saamansa tuomion ehtoa ilmoittautumisesta viranomaisille.
Navalnyi oli ollut toipumassa Saksassa sen jälkeen, kun hänet myrkytettiin elokuussa Tomskissa Siperiassa.
Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW on vahvistanut, että Navalnyista otetuista näytteistä löytyi jälkiä Novitshok-ryhmän hermomyrkystä. Novitshokin käyttö viittaa siihen, että myrkytyksen takana oli Venäjän valtiollinen toimija.
Navalnyin myrkytyksen jälkeen EU langetti Venäjälle pakotteita kemiallisten aseiden käytöstä.
Suhteet aallonpohjassa
EU:n ja Venäjän valmiiksi kehnot suhteet ovat viime aikoina olleet aallonpohjassa. Korkea edustaja Borrell vieraili toissa viikolla Moskovassa, ja matkasta jäi käteen pelkkiä pettymyksiä.
Borrell sai muun muassa kritiikkiä heikosta esiintymisestään Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa pidetyssä lehdistötilaisuudessa. Vierailun aikana Venäjä myös ilmoitti karkottavansa kolmen EU-maan, Saksan, Ruotsin ja Puolan, diplomaatteja. Kyseiset maat vastasivat karkotuksiin karkottamalla kukin yhden venäläisdiplomaatin.
Vierailunsa jälkeen Borrell totesi Venäjän torjuneen rakentavan vuoropuhelun EU:n kanssa ja kehotti EU:ta vetämään asiasta johtopäätökset.
Lavrov puolestaan antoi haastattelun, jonka mukaan Venäjä on valmis katkaisemaan välinsä Euroopan unioniin, jos Venäjää vastaan asetettaisiin pakotteita, jotka vaarantavat maan talouden.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) vieraili tällä viikolla Pietarissa ja tapasi Lavrovin. Ministerien yhteisessä tiedotustilaisuudessa Haavisto puolusti johdonmukaisesti EU:n yhteistä linjaa.
Haavisto sanoi muun muassa, että Suomi ja EU tuomitsevat Navalnyin vangitsemisen ja että diplomaattien karkotukset otettiin EU:ssa raskaasti.
Haavisto kertoo matkoistaan
Maanantaina Haavisto pääsee jakamaan Pietarin-kokemuksiaan muille EU-ulkoministereille. Haaviston odotetaan kertovan myös tuoreesta Etiopian-matkastaan, jonka hän teki EU:n edustajana Borrellin pyynnöstä.
Borrell pyysi Haavistoa matkustamaan Etiopiaan Tigrayn osavaltion konfliktin ja siitä syntyneen humanitaarisen kriisin vuoksi.
Venäjä on maanantain kokouksen suuri puheenaihe, mutta kokouksen asialista on pitkä. Ulkoministerien on muun muassa määrä keskustella myös Hongkongin yhä synkentyvästä tilanteesta.
Kiinan ote erityishallintoalueesta on kiristynyt kesällä voimaan tulleen turvallisuuslain myötä. Laki muun muassa mahdollistaa vakavista rikoksista epäiltyjen tuomitsemisen Manner-Kiinan puolella. Länsimaat ovat arvostelleet Kiinan toimia.
Ulkoministerien kokouksessa vierailee videoyhteyden välityksellä myös Yhdysvaltojen tuore ulkoministeri Antony Blinken.