EU-maiden johtajien odotetaan keskustelevan tänään illalla myös unionin suhteesta Venäjään.
Illalla alkavan EU-huippukokouksen pöydälle on kasautunut painava pino kansainvälisiä kysymyksiä. Tuoreimpana lisäyksenä EU-maiden johtajien on tarkoitus pohtia mahdollisia pakotteita ja muita seurauksia Valko-Venäjän sunnuntaisille toimille.
Ateenasta Vilnaan matkalla ollut Ryanairin matkustajakone teki sunnuntaina hätälaskun Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin.
Hätälaskun yhteydessä otettiin kiinni lennolla ollut valkovenäläinen oppositioaktivisti Roman Protasevitsh. Hätälaskua perusteltiin pommiuhalla, mutta koneesta ei löytynyt pommia.
Lue lisää: Valko-Venäjälle pakotetun lentokoneen matkustajat: Kiinni otettu oppositioaktivisti panikoi reittimuutoksen vuoksi
Useat EU-johtajat ehtivät tuomita Valko-Venäjän toiminnan jo sunnuntaina. Esimerkiksi EU-huippukokouksia johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tuomitsi tapauksen ja vaati samalla Valko-Venäjän viranomaisia vapauttamaan kiinniotetun matkustajan.
Belgian pääministeri Alexander de Croo tviittasi myöhään sunnuntaina, että EU-johtajien on harkittava Valko-Venäjän lentoyhtiöön Belaviaan kohdistuvaa laskeutumiskieltoa EU-maiden kentille.
Lue myös: Tämä tiedetään hätälaskuun pakotetun Ryanairin koneen tapauksesta nyt
EU asettanut pakotteita jo aiemmin
EU on aiemminkin asettanut pakotteita Valko-Venäjää vastaan. Syynä on ollut se, että maata johtava Aljaksandr Lukashenka julistautui viime vuonna presidentinvaalien voittajaksi vilpillisesti ja maan viranomaiset ovat tukahduttaneet väkivalloin kuukausia jatkuneita mielenosoituksia.
Pakotteet ovat sisältäneet varojen jäädytyksiä ja matkustuskieltoja. Niiden piirissä on myös Lukashenka.
EU:n toimilla ei kuitenkaan ole ollut tähän mennessä niin suurta vaikutusta, että Lukashenka olisi esimerkiksi suostunut vetäytymään vallasta.
Pitkä asialista
Ylimääräinen huippukokous kerää EU-maiden johtajat Brysseliin kahdeksi päiväksi. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).
Valko-Venäjän lisäksi huippukokouksessa on tänä iltana tarkoitus keskustella EU:n suhteista Venäjään ja Britanniaan. Lisäksi esille noussee Lähi-idän tilanne sekä maahanmuuttokysymykset. Huippukokous jatkuu huomenna keskustelulla EU:n ilmasto- ja koronatoimista.
Venäjään liittyen johtajien on määrä käydä "strategista keskustelua", jolla pyritään hahmottamaan EU:n Venäjä-suhteen tulevaisuutta. Samalla johtajien odotetaan pyytävän, että EU-komissio ja unionin ulkosuhdejohto laatisivat aiheesta raportin.
Monta kiistaa Venäjän kanssa
EU:n ja Venäjän väliset suhteet ovat varsin huonot. Huhtikuussa EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell luonnehti, että suhteet Venäjään eivät ole parantumassa, vaan jännitteet ovat kiristymässä.
Tuolloin Venäjä oli lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Itä-Ukrainan konfliktialueen lähellä sekä Krimin niemimaalla.
Suhteita hiertää myös muun muassa se, että Venäjä luokitellut EU-maa Tshekin "epäystävälliseksi valtioksi".
Tshekin hallitus ilmoitti keväällä, että venäläisvakoojat olivat Tshekissä vuonna 2014 tapahtuneen ammusvaraston räjähdyksen takana. Ilmoituksen jälkeen Venäjä ja useat EU-maat karkottivat toistensa diplomaatteja.
EU on myös pitkään vaatinut Venäjää vapauttamaan vangitun oppositiovaikuttajan Aleksei Navalnyin.