Maltalla alkaa tänään epävirallinen EU-huippukokous, jossa puidaan muun muassa maahanmuuttoa ja EU:n tulevaisuutta. Suomea edustaa pääministeri Juha Sipilä. Varsinaisen kokousohjelman ulkopuolella odotetaan, että keskustelua herättää myös brexit sekä Yhdysvaltain ulkopolitiikan nykyinen arvaamattomuus.
Maltan ja Lampedusan saaret ovat viime vuosina olleet tiuhaan esillä maahanmuuttokeskustelussa. Tänne rantautuu vuosittain liki kaksisataa tuhatta laitonta maahanmuuttajaa, erityisesti Nigeriasta, Somaliasta ja Eritreasta.
Keskeinen syy sille että tämä EU-kokous järjestetään juuri Maltalla on se että tämä on yksi keskisen Välimeren reitin solmukohdista. Itäinen reitti on saatu jotakuinkin hallintaan, mutta sama ei koske keskistä reittiä. Vain noin kymmenellä prosentilla tämän reitin tulijoista katsotaan olevan aihetta kansainväliseen suojeluun.
Vaikka suurin osa tulijoista katsotaan palautettaviksi, ongelmaa ei silti voi vähätellä. Hukkumiskuolemia matkalla Libyasta Eurooppaan tapahtui viime vuonna ennätyksellisen paljon. Keskimäärin tälle merireitille kuolee joka päivä yksitoista ihmistä.
Suuri kysymys onkin, mitä asialle oikein voidaan käytännössä tehdä.
Epävakaasta Libyasta on vaikea löytää luotettavaa kumppania hillitsemään lähtöä. Afrikan puolelle perustettavia palautuskeskuksia puolestaan rajoittaa kansainvälinen oikeus.
Maahanmuuton lisäksi Maltan huippukokouksessa esiin nousee varmasti myös EU:n myrskyisät viime vaiheet ja synkkien pilvien varjostama tulevaisuus - erityisesti Brexit. Paikalla on myös Britannian pääministeri Teresa May, joka joutunee paineen kohteeksi julkistettuaan torstaina uuden, edelleen varsin epämääräisen brexit-suunnitelman.
Myös Donald Trumpin edesottamukset noussevat EU-johtajien työlounaan puheenaiheeksi. Puheenjohtaja Donald Tusk on jo ennakkokirjeessään jäsenmaille todennut, että Yhdysvaltojen uusi linja on uhka EU:lle, kun amerikkalaisten uusi hallinto kyseenalaistaa viimeiset 70 vuotta ulkopolitiikkaa.