Suomen kannattama EU:n puolustusyhteistyö on liikkumassa eteenpäin Brysselissä torstaina ja perjantaina pidettävässä EU-johtajien huippukokouksessa. Erittäin tahmeasti käytävissä Britannian ja EU:n Brexit-neuvotteluissa sen sijaan ei odoteta edistystä.
Brysselin kokouksessa jäsenmailta odotetaan ilmoitusta, lähtevätkö he mukaan EU-slangissa pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön, eli kehittämään yhteistä puolustusta. Hanketta ovat viime vuodesta lähtien ajaneet erityisesti Ranska ja Suomi.
Yhteistyön ajatuksena on muun muassa, että jäsenmaat tuovat esiin itselleen tärkeitä asioita ja sektoreita, ja pyrkivät etsimään samanmielisiä maita yhteistoimintaan. Suomea kiinnostaa esimerkiksi kyberturvallisuus. Jäsenmaita ei velvoiteta mukaan, ja yhteistyö voi edetä eritahtisesti.
Suomi myös haluaa kirjattavaksi kokouksessa, että yhteistyöhön otetaan mukaan niin kutsuttu solidaarisuuslauseke. Se tarkoittaa, että jäsenmaan pyytäessä apua muut maat antavat sitä automaattisesti.
Kokoukseen osallistuu torstaina myös Britannian pääministeri Theresa May. Hän puhuu 27 muulle EU-johtajalle huomenna illalla.
Brexit-neuvottelujen etenemiseen itse kokouksessa tällä ei kuitenkaan mitä todennäköisimmin tule olemaan vaikutusta.
EU haluaa ensin selkeää edistystä liittyen Britannialle lankeavaan Brexit-laskuun, jonka suuruudeksi Bryssel haluaa noin 60 miljardia euroa. Rahakiistaa pidetään suurimpana esteenä neuvottelujen etenemiselle, ja se repii pahoin Mayn hallitusta ja konservatiivipuoluetta.
27 jäsenmaan mielestä edistystä ei ole myöskään tapahtunut riittävästi Britanniassa olevien EU-kansalaisten oikeuksien turvaamisessa eikä rajakysymyksessä Irlannin kanssa.