Britannian ja EU:n neuvottelut erosopimuksesta venyivät taas kalkkiviivoille ratkaisevan huippukokouksen aattona.
Kello 19 Suomen aikaa ei ollut tiedossa, pääsevätkö neuvottelijat yhteisymmärrykseen tekstistä, joka voitaisiin esitellä EU-johtajille torstaina.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi Brysselissä illalla, että juuri tästä hän on varoitellut viikkojen ajan. Jos Britannia ei toimita konkreettisia esityksiään ajoissa, käydään viime hetken neuvotteluita.
– Me olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa aika on loppumassa. Joudutaan hyvin lyhyessä ajassa tekemään oikeudelliset arviot siitä, miten komission ja Britannian mahdollinen yhteisymmärrys tulee vaikuttamaan, Rinne sanoi.
Britannian on tarkoitus jättää EU kahden viikon päästä, lokakuun viimeinen päivä. Eron ehdoista neuvoteltiin kuitenkin keskiviikkona edelleen.
Vaikein ja viimeinen kysymys on Pohjois-Irlannin ja Irlannin välinen raja, ja miten se pidetään avoimena kaikissa tilanteissa.
Brexit-ministeri lupaa, että lakia noudatetaan
Rinteen mukaan voi olla tarpeen, että ratkaisujen etsimistä jatketaan lokakuun loppuun. Yleisesti pidetään mahdollisena, että EU-johtajat kutsutaan vielä koolle myöhemmin tässä kuussa.
– Nyt on aika pitkälle päästy yksittäisten vaikeiden asioiden ratkaisussa, mutta edelleen on olemassa isoja ratkaistavia asioita, Rinne kertasi tilannetta illalla.
Kokonaisuus, josta on neuvoteltu ei hänen mukaansa enää liity pelkästään erosopimukseen vaan myös tulevien aikojen julistukseen.
Britannian lain mukaan pääministeri Boris Johnson joutuu pyytämään erolle lisäaikaa, jos hänellä ei ole huippukokouksesta kotiinviemisinään erosopimusta, joka hyväksytään maan parlamentissa lauantaihin mennessä.
Britannian brexit-ministeri Steve Barclay vahvisti AFP:n mukaan keskiviikkona, että hallitus noudattaisi tarvittaessa lakia ja hakisi erolle lisäaikaa.
– On tärkeää, että lähdemme 31. päivänä lokakuuta, Barclay kuitenkin lisäsi.
Turkki, laajentuminen ja budjetti jäävät varjoon
Brexit jyrää tälläkin kertaa huippukokouksen muut aiheet.
EU-johtajien odotetaan tuomitsevan Turkin hyökkäyksen Pohjois-Syyriaan yhtä suorasanaisesti kuin ulkoministerit maanantaina. EU-maiden lausunto oli poikkeuksellinen, koska maat tuomitsivat ensimmäistä kertaa Nato-kumppanin ja hakijamaan toiminnan.
EU-johtajat palaavat myös keskusteluun laajentumisesta. Eurooppaministerit torjuivat aiemmin viikolla jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa, mutta päätös jäi kiinni vain muutamasta maasta. Hollanti ja Ranska vastustavat neuvotteluiden aloittamista maakaksikon kanssa.
Vaikeana palana huippukokouksessa ovat tulevien vuosien budjettineuvottelut. Suomi on puheenjohtajamaana toimittanut EU-maille pohjapaperin, josta käydään keskustelua.
Neuvottelut venyvät vähintään loppuvuoteen, mutta nyt tavoitteena on sopia ainakin budjetin koosta.
Kannat jakautuvat voimakkaasti nettomaksajien ja -saajien välillä. Komissio on ehdottanut 1,11 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta, mutta tiukan kurin viisikko Saksa, Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska vaativat budjetin pitämistä yhdessä prosentissa.