EU-direktiivi uhkaa tuottaa miljardilaskuja 2030-luvulla – syynä vesiongelma, jota Suomella ei edes ole

EU-jäsenvaltiot hyväksyivät niin sanotun juomavesidirektiivin toimeenpanoa koskevat linjaukset joulukuussa.

Suomi on vastustanut EU-päätöksiä, jotka kieltävät nykyisin käytettävät messinkiseoksesta tehdyt osat uudiskohteissa ja putkiremonteissa.

Suomi sai venytettyä Ruotsin kanssa kiellon astumaan voimaan vuoden 2030 sijaan vasta vuonna 2032, muttei saanut taisteltua messinkiseosta luetteloon aineista, jotka saavat jatkossa olla kosketuksissa eurooppalaisten juomaveden kanssa.

Nyt messingin tilalle on vuoteen 2032 mennessä keksittävä uusi aine, jota hyödyntää esimerkiksi vesiputkien liitoskohdissa sekä hanalaitteistoissa.

Jos näin ei tapahdu, remonteissa olisi jatkossa hyödynnettävä aineita, jotka eivät sovellu Suomen olosuhteisiin erityisen hyvin.

Vesilaitteet olisi jatkossa tässä skenaariossa pakko uusia vain muutaman vuoden välein. Lasku voisi sosiaali- ja terveysministeriön mukaan olla pelkästään asuinrakennusten osalta 3,5 miljardia euroa vuodessa.

"Tätä ongelmaa ei ole ollut"

Moni rakennus- ja kiinteistöalan toimija on ilmaissut huoltaan päätöksistä.

Uhka lisälaskusta tuntuu sikälikin hullulta, ettei mitään ongelmaa ole alun alkajenkaan ollut.

EU on halunnut juomavesidirektiivillä vähentää esimerkiksi eurooppalaisten juomavesien lyijypitoisuuksia.

Suomessa ja Ruotsissa vesi on erilaista kuin Keski-Euroopassa, eikä messinkiosista irtoa täällä juomavesiin juuri lainkaan lyijyä. Suomalainen hanavesi on jo nyt käytännössä maailman puhtainta.

– Tämä ongelma on varmasti Keski-Euroopassa ihan erilainen. Siellä on vedenlaatu ihan erilaista. Tätä tarvitaan siellä, mutta Suomessa tätä ongelmaa ei ole aikaisemmin ollut. Asia on ollut hallinnassa ja hyvin hoidettu, Rakennusteollisuuden johtava asiantuntija Juhani Hyvärinen sanoo MTV Uutisille.

Ympäristöministeriö ei huolissaan

Asiasta vastaavat ministerit Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja Kai Mykkänen (kok.) eivät aikataulusyistä kommentoi aihetta MTV Uutisille.

Ympäristöministeriön ylijohtaja Teppo Lehtinen muistuttaa, ettei koko asia vaadi suomalaisilta nyt minkäänlaista reagointia.

Vuodesta 2032 alkaenkin linjaus koskee vain muutoinkin toteutettavia remontteja sekä uudiskohteita, joten kenenkään ei tarvitse teettää putkiremonttia pelkästään messinkiosien vaihtamiseksi.

Vaikka teollisuudessa ei olisi onnistuttu keksimään vuoteen 2032 mennessä messinkiä korvaavaa ainetta, Lehtinen ei usko merkittäviin ongelmiin.

– Jos siirtymäajan loppupuolella alkaa näyttää, että tuotekavalkadia ei ole pystytty kehittämään, olemme varmaan uudessa neuvottelutilanteessa [EU:ssa], Lehtinen toteaa.