Mainos

Etninen profilointi niin yleistä, että osa vähemmistöistä tottunut siihen – vartijat käyttäytyvät töykeästi, poliisi kohteliaampi

Ulkomaalaislaki kieltää poliisilta etnisen profiloinnin, mutta käytännössä sitä kuitenkin tapahtuu. Näin todetaan Pysäytetyt-tutkimuksessa, joka on tehty Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa.

– Osa haastateltavista kuvasi kokemusten muuttuneen tavanomaisiksi ja tottuneensa ikäviin tapahtumiin, tutkimusraportissa todetaan.

Haastatellut kertoivat, että poliisit, vartijat tai kaupan myyjät olivat monesti kiinnittäneet heihin tai heidän tuttaviinsa erityistä huomiota etnisen taustan ja ulkonäön perusteella. Näitä tilanteita – pysäyttämistä, henkilöpapereiden kysymistä, seuraamista – oli koettu muun muassa kaduilla ja puistoissa, rautatie- ja metroasemilla, kauppakeskuksissa ja ravintoloissa.

Etenkin vartijoiden toimintaa kuvattiin töykeäksi ja epämiellyttäväksi. Poliisin käytöstä luonnehdittiin kohteliaammaksi.

– Esimerkiksi somalialaistaustaisten vastaajien riski tulla vartijoiden kontrolloimaksi ilman ilmeistä syytä on lähes kymmenkertainen verrattuna valtaväestöön. Havainto ei koske samassa määrin poliisia, kerrotaan raportissa.

Myös sukupuoli vaikuttaa

Ylitarkastaja Tiina Valonen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta arvioi, että nyt julkaistu tutkimus on perin tarpeellinen.

– Olemme korostaneet koko ajan organisaatioiden johdon vastuuta, on se sitten Poliisihallitus, Rajavartiolaitos, Tulli tai yksityinen vartiointi- ja turvallisuusyritys. Suomi on jo niin kansainvälinen maa, että esimerkiksi ulkomaalaisvalvonta ei voi enää perustua ihmisten ulkonäköön, Valonen sanoo.

Tutkimuksen perusteella poliisi käyttää etnistä profilointia useimmin ulkomaalaisvalvonnassa, liikennevalvonnassa sekä silloin, kun rikoksesta epäiltyä tuntematonta etsitään epämääräisten tuntomerkkien perusteella. Poliisin pysäytykset vaikuttavat keskittyvän paikkoihin, joissa liikkuu paljon ihmisiä.

Valonen täydentää, että nyt saatujen tulosten mukaan sukupuoli ja ikä vaikuttavat siihen, missä profiloinnin kohteeksi voi joutua.

– Nuoret, rotuvähemmistöön kuuluvat miehet kohtaavat sitä erityisesti kaduilla, puistoissa, joukkoliikenteessä ja sen asemilla. Naisia ja keski-ikäisiä pysäytetään etenkin kaupoissa, kauppakeskuksissa ja rajanylitysten yhteydessä.

Horjuttaa luottamusta viranomaisiin

Sekä poliisin käytännöt että poliisikoulutus ovat raportin mukaan muutoksen tarpeessa. Myös yksityisen turvallisuusalan ohjeita tulisi tarkastella.

– Suomi voisi parantaa tilannetta täsmentämällä lainsäädäntöään, vähintäänkin täsmentämällä poliisin ohjeistusta, Valonen vahvistaa.

Raportin mukaan kielteiset kokemukset poliisista vaikuttavat niin, että vähemmistöryhmiin kuuluvat eivät uskalla tai halua kääntyä poliisin puoleen apua tarvitessaan.

– Nämä ovat yhteiskunnallisesti tosi vakavia seurauksia, Valonen varoittaa.

Hän toisaalta antaa Poliisihallitukselle tunnustusta siitä, että se on korostanut ohjeissaan, ettei poliisin kohtaaville saisi syntyä edes kokemusta siitä, että he ovat joutuneet etnisen profiloinnin kohteeksi.

Poliisihallitus ei kommentoinut aihetta STT:lle tiistaina.

Tutkimuksessa haastateltiin 145 etnisiin tai rodullistettuihin vähemmistöihin kuuluvaa henkilöä. Lisäksi haastateltiin 26 poliisin edustajaa ja 14 muuta asiantuntijaa. Haastattelut tehtiin pääkaupunkiseudulla ja Turussa vuosina 2016–2017. 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja