Ulkomaalaislaki kieltää poliisilta etnisen profiloinnin, mutta käytännössä sitä kuitenkin tapahtuu. Näin todetaan Pysäytetyt-tutkimuksessa, joka on tehty Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa.
– Osa haastateltavista kuvasi kokemusten muuttuneen tavanomaisiksi ja tottuneensa ikäviin tapahtumiin, tutkimusraportissa todetaan.
Haastatellut kertoivat, että poliisit, vartijat tai kaupan myyjät olivat monesti kiinnittäneet heihin tai heidän tuttaviinsa erityistä huomiota etnisen taustan ja ulkonäön perusteella. Näitä tilanteita – pysäyttämistä, henkilöpapereiden kysymistä, seuraamista – oli koettu muun muassa kaduilla ja puistoissa, rautatie- ja metroasemilla, kauppakeskuksissa ja ravintoloissa.
Etenkin vartijoiden toimintaa kuvattiin töykeäksi ja epämiellyttäväksi. Poliisin käytöstä luonnehdittiin kohteliaammaksi.
– Esimerkiksi somalialaistaustaisten vastaajien riski tulla vartijoiden kontrolloimaksi ilman ilmeistä syytä on lähes kymmenkertainen verrattuna valtaväestöön. Havainto ei koske samassa määrin poliisia, kerrotaan raportissa.
Myös sukupuoli vaikuttaa
Ylitarkastaja Tiina Valonen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta arvioi, että nyt julkaistu tutkimus on perin tarpeellinen.
– Olemme korostaneet koko ajan organisaatioiden johdon vastuuta, on se sitten Poliisihallitus, Rajavartiolaitos, Tulli tai yksityinen vartiointi- ja turvallisuusyritys. Suomi on jo niin kansainvälinen maa, että esimerkiksi ulkomaalaisvalvonta ei voi enää perustua ihmisten ulkonäköön, Valonen sanoo.
Tutkimuksen perusteella poliisi käyttää etnistä profilointia useimmin ulkomaalaisvalvonnassa, liikennevalvonnassa sekä silloin, kun rikoksesta epäiltyä tuntematonta etsitään epämääräisten tuntomerkkien perusteella. Poliisin pysäytykset vaikuttavat keskittyvän paikkoihin, joissa liikkuu paljon ihmisiä.