Pohjois-Korean kansantalous kutistui viime vuoden aikana pahiten sitten maata 1990-luvulla koetelleen nälänhädän, arvioi Etelä-Korean keskuspankki. Arvion mukaan Pohjois-Korean bruttokansantuote kutistui vuoden 2018 aikana yli neljällä prosentilla.
Viime vuoden pudotus on pahin sitten vuoden 1997, jolloin maata piinanneen nälänhädän arvellaan tappaneen satojatuhansia tai joidenkin arvioiden mukaan jopa miljoonia ihmisiä.
Talouden kutistuminen jatkui jo toista vuotta putkeen. Vuonna 2017 bruttokansantuotteen arvellaan pienentyneen 3,5 prosentilla.
Pohjois-Korea ei julkaise tietoja omasta taloudestaan, ja talouslukujen arviointi onkin jäänyt ulkopuolisten tehtäväksi.
Pakotteet purivat talouteen
Pohjois-Korean alueella sijaitsee suurin osa Korean niemimaan malmivarannoista, ja alkujaan maan talous olikin vahvemmalla pohjalla kuin etelänaapurin. Vuosikymmenten aikana talouden leväperäinen johtaminen ja maata tukeneen Neuvostoliiton kaatuminen kuitenkin sysäsivät Pohjois-Korean syvälle taloussuohon, josta se ei ole päässyt nousemaan.
Erakkovaltion kansantalouden kooksi viime vuonna arvioitiin hieman yli 27 miljoonaa euroa eli vain kaksi prosenttia Etelä-Korean kansantaloudesta. Etelänaapurin asukasta kohden lasketut tulot olivat Etelä-Korean keskuspankin mukaan 26 kertaa suuremmat kuin pohjoisessa.
Viime vuosina Pohjois-Korean talouteen ovat purreet erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston asettamat talouspakotteet. YK asetti vuonna 2017 vientikieltoon Pohjois-Korean tärkeimmät vientituotteet, kuten kivihiilen, kalan ja tekstiilit.
– Pakotteiden lisäksi uskomme, että viime vuoden helleaalto vaikutti maataloussektoriin, pankin edustaja kommentoi AFP:lle.
Vuoden 2017 pakotteet olivat vastatoimi Pohjois-Korean ydinaseohjelmalle ja mannertenvälisen ohjuksen testaamiselle.