Espoolaisperheen kotimatka Pasilasta Espoon keskukseen sai paniikinomaisen käänteen, kun perheen poika juoksi junaan, johon muu perhe ei ehtinyt.
Koko perhe oli tullut alas laiturille, kun he näkivät, että juna on jo paikalla. Se oli kuitenkin niin kaukana portaista, että heidän täytyi juosta.
– Meillä oli kolme muutakin lasta mukana, eikä mies huomannut, että poika hyppäsi sisälle ja ovet menivät kiinni. Eihän niitä enää siinä vaiheessa saanut auki, perheenäiti Denice sanoo.
Juna lähti poika kyydissään ja laiturille jääneet vanhemmat huomasivat, että junaliput ovat heidän taskussaan, kuten myös pojan puhelin.
– Tiesin, että poika tulee menemään paniikkiin. Junassa oli nainen, joka oli huomannut tilanteen ja kysynyt pojalta, mistä on kyse.
– Kun poika sai jotain sanoja itsestään ulos, he menivät kertomaan lipuntarkastajille tilanteen, Denice sanoo.
Tarkastajat odottivat, että poika haetaan
Tarkastajat lupasivat tulla pojan kanssa Espoon keskukseen, jossa pojan oli määrä jäädä pois. He jäivät pojan kanssa pois junasta ja olivat hänen seuranaan, kunnes perheen ystävä tuli paikalle. Vasta tällöin tarkastajat päästivät pojan silmistään.
– Pelkäsin, että kun kyseessä on 11-vuotias lapsi, että heitetäänkö hänet ulos junasta, mutta onneksi mitään sellaista ei käynyt. Haluan kiittää niitä, jotka auttoivat tilanteessa, Denice sanoo.
Pojan hypättyä junaan laiturille jäi kaiken kaikkiaan viisi ihmistä, kolme lasta ja vanhemmat. He odottivat seuraavaa junaa, jolla he pääsivät kohti Espoon keskusta.
Denicen mukaan perheellä kävi hyvä tuuri, koska ystäväperhe oli mukana Linnanmäellä, josta he kaikki olivat palaamassa kotiin.
– He olivat lähteneet autolla, joten soitin heille ja sanoin, että menkää äkkiä asemalle. Pelkäsin, koska en tiennyt millä asemalla poika hyppää pois junasta. Ettei vain seuraavalla, kun hän ei osaa liikkua tuossa suunnassa.
Pojan äiti on hyvin kiitollinen
Kiitollinen äiti kertoo, että tarkastajat olisivat jopa odottaneet perhettä asemalla.
– Jos ystäväni ei olisi tullut hakemaan poikaa, he olisivat odottaneet meitä. He varmasti olettivat, että tulemme seuraavalla junalla.
Denice ei saanut poikaansa mitään yhteyttä tapahtuman aikana, koska puhelin oli muualla.
– En usko, että puhelinnumeron perään on kukaan kysellyt. Ei poika edes muistanut sitä siinä tilanteessa, koska normaalisti se on valmiina valikossa. Siinä oli paniikinomainen tunne, Denice sanoo.
Denice on hyvin kiitollinen junassa olleelle naiselle sekä tarkastajille, jotka pitivät pojasta huolta.