Asuntomessujen Talo Haltiatar on suunniteltu aistiesteettömäksi. Koti on paikka, jonne ihmiset palaavat töistä, koulusta ja harrastuksista rentoutumaan: aistiesteettömässä kodissa kaikenlainen kuormitus on minimoitu.
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut
Asuntomessujen kohde numero 26, Talo Haltiatar on ollut paljon esillä eri medioissa jo ennen messujen alkamista. Kiinnostusta ovat herättäneet upea rakennus- ja sisustustyyli mutta myös kohteen aistiesteettömyys.
Mitä sitten tarkoittaa aistiesteettömyys? Parhaiten aihetta osaavat valaista Talo Haltiattaren suunnittelussa mukana olleet Satakunnan ammattikorkeakoulun lehtori ja tutkija Hanna Hannukainen sekä sisustussuunnittelija Paula Hellberg.
– Aistiesteettömyys on uudenlainen näkökulma perinteiseen esteettömyyteen, joka mielletään pitkälle fyysisen esteettömyyden kuten luiskien, ovien leveyksien tai pyörähdysympyröiden kautta. Vietämme suuren osan päivästämme aisteille melko kuormittavissa ympäristöissä esimerkiksi työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissa. Vastapainoksi aivomme ja aistimme tarvitsevat myös rauhaa ja lepoa. Niinpä tutkimmekin, millaiset ympäristöt auttavat aistejamme palautumaan kuormituksesta mahdollisimman hyvin, Hannukainen selittää.
– Sisustussuunnittelijana olen innoissani ajatuksesta, että huomiomalla tiettyjä asioita ja tekemällä oikeanlaisia valintoja voimme luoda sisustuskokonaisuuksia ja ympäristöjä, joissa pystymme rentoutumaan ja voimaan paremmin, Hellberg puolestaan sanoo.
Satakunnan Ammattikorkeakoulun Esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmä laati vuonna 2014 Tilojen esteettömyyskartoitus aistit huomioiden -kartoitustyökalu, joka sai hyvän vastaanoton.
Nyt käynnissä on ARA:n rahoittama Aistiesteettömät asumisratkaisut -hanke, jossa työskennellään erilaisten muutoskohteiden parissa. Tutkimusryhmä selvittää, mitä aistiesteettömyys tarkoittaa eri henkilöiden kohdalla. Hankkeen muutoskohteet voi jaotella kolmeen osaan: tavallisen perheen koti (asuntomessukohde), kehitysvammapuolen asumispalveluyksikkö sekä muistisairaiden tehostetun palveluasumisen yksikkö.
Hankkeessa mukana on myös sisustussuunnittelija Paula Hellberg.
On oikeastaan luonnollista, että palautuminen kiinnostaa nyt myös rakentamisessa ja sisustuksessa, sillä aihe on muutenkin pinnalla. Hyvä uneen panostaminen, meditaatio ja kaikenlainen rentoutuminen on paitsi hyödyllistä myös trendikästä. Hannukaisen mukaan aistiesteettömyydessä on kyse aivoille tärkeiden virikkeiden ja rentoutumisen tasapainosta.
Aistiesteetön ympäristö hyödyttää jokaista, mutta erityisesti sellaiseen kannattaa panostaa erityisherkän.
– Tutkimuksissa on arvioitu, että väestöstä noin 15-20 prosenttia on erityisherkkiä, jotka kuormittuvat aistiärsykkeistä tavallista herkemmin. Silti aistiesteetön ympäristö auttaa kaikkia. Kun energiaa ei kulu ympäristön häiriötekijöihin, sitä vapautuu johonkin muuhun - esimerkiksi rakentavaan yhdessäoloon, ongelmanratkaisuun tai uusien taitojen oppimiseen, Hannukainen listaa.
– Esimerkiksi moni meistä tunnistaa tilanteen, jossa päiväkoti-, koulu- ja työpäivän jälkeen sekä lapset että aikuiset ovat hieman kireinä ja ristiriitoja syntyy helpommin. Tilanne kuitenkin yleensä laukeaa, kun saamme laskeuduttua vapaa-aikaan.
Miten rentoutumista sitten voi edesauttaa sisustusvalinnoilla? Hannukaisen mukaan tärkeää on satsata harmoniseen ympäristöön, miellyttävään valaistukseen ja akustiikkaan sekä maanläheisiin väreihin ja selkeyteen. Aistiesteettömyydessä vältetään kokovalkoista sisustusta, sillä hyvin yksipuolinen väritys hankaloittaa tilojen hahmotettavuutta.
– Sen sijaan maanläheiset sävyt sekä pastelliset ja sammutetut sävyt istuvat hyvin tähän ajatukseen. Tilojen hahmotettavuuden näkökulmasta värityksen on hyvä vaalentua lattiasta kattoa kohden. Tutkimusten mukaan myös puupinnat koetaan rauhoittaviksi. Samoin puiset kalusteet ovat iholle huomattavasti miellyttävämpiä kuin kylmä ja kova metalli.
Aistiesteettömässä rakentamisessa ja sisustuksessa suositaan muutenkin mattapintoja, sillä kiiltävät pinnat tuottavat heijastumia, jotka saattavat hermostuttaa.
– Samoin luonnollista silmän liikettä mukailevat pyöreät ja ovaalit muodot istuvat hyvin aistiesteettömyyteen. Epäsuora ja säädettävä valaistus on tärkeä osa aistiesteetöntä sisustusta. Yleisvalaistuksen osalta melko isot valaisimet tuottavat tasaista valoa, kun taas pienet valaisimet tuottavat helpommin pistemäistä valoa ja tekevät hämääviä varjoja tilaan, Hannukainen tietää.
Epäsuoran valaistuksen lisäksi aistiesteettömässä kodissa on tärkeää varmistaa tilojen pimennettävyys, erityisesti makuuhuoneissa.
Tekstiilien osalta suositaan luonnonmateriaaleja. Pellava on miellyttävä materiaali, sillä se on kesällä viileä ja talvella lämmin. Tekstiileissä kannattaa yhdistää erituntuisia materiaaleja, kuten sileää, pörröistä, karheaa ja pehmeää.
– Tutkimusten mukaan jo pelkän maisemakuvan katseleminen laskee ihmisen sykettä ja stressihormoneja. Viherkasveilla on siksi tärkeä rooli aistiesteettömässä sisustuksessa. Helppo tapa tuoda aistiesteettömyyttä on siis tuoda allergisoimattomia kasveja kotiin ja parvekkeelle tai terassille, neuvoo Hannukainen.
Talo Haltiattaressa sisutus on suunniteltu paitsi aistiesteettömästi myös tietysti talon omistavan Rouhikon perheen toiveita ja tarpeita kuunnellen. Hellberg kertoo ensin etsineensä kalusteita sekä materiaaleja ja palaveeranneensa sitten Hannukaisen ja perheen kanssa siitä, sopivatko ehdotukset kokonaisuuteen.
– Perheen tytär toimitti minulle palan etiketistä, jossa olivat hänen toivomansa sävyt. Nyt alakerran huoneesta löytyy kultaa ja turkoosia, Hellberg sanoo.
Toiminnallisuus tärkeää
Aistiesteettömyys on kuitenkin paljon muutakin kuin tietynlaisia pintoja, materiaaleja, värejä, valoja ja muotoja. Tärkeää on nimittäin myös se, että arki rullaa kodissa tuottamatta ylimääräisiä hankaluuksia ja turhaa stressiä.
– Aistiesteettömässä kodissa tavaroilla on omat paikkansa ja esimerkiksi lapsen vaatteet ovat lajiteltuina niin, että aamulla sopivat sukat ja pipot löytyvät kullekin helposti. Kun lapset tietävät, missä mitäkin säilytetään, he pystyvät elämään omatoimisemmin. Lasten kohdalla lisäksi oikean kokoiset kalusteet ja lasten käyttökorkeudelle laitetut tavarat ja naulakot auttavat lasta toimimaan mahdollisimman joustavasti, Hannukainen selittää.
Talo Haltiatar
- Porin Asuntomessujen kohde numero 26
- Messut ovat auki Porin Karjarannassa 6.7.-5.8.2018.
Lisäksi on oleellista muistaa, ettei rentoutuminen ole vain lepäämistä vaan myös tärkeiden asioiden tekemistä.
– Esimerkiksi lapsille on usein luontevaa tutustua ympäristöön liikkuen ja leikkien. Aistiesteettömän ympäristön tulisi mahdollistaa myös tämä.
Aistiesteettömän kodin sisustaminen ei tarkoita sitä, että kaikki tavarat menevät vaihtoon ja tilalle hankitaan uutta. Hannukaisen mukaan kodista on tärkeää löytyä omia rakkaita tavaroita ja valokuvia, joihin liittyy hyviä muistoja. Ne tekevät kodista oman näköisen ja rauhoittavan.
– Ylipäätään sisustuksen kerroksellisuus istuu hyvin aistiesteettömään ajatteluun, sillä kodin on tärkeää olla omistajansa näköinen ja tukea hänen elämäntarinaansa, Hannukainen sanoo.
Myös messukoti Haltiattaresta löytyy asukasperheen vanhoja, tärkeitä tavaroita.
– Ne on otettu mukaan sisustukseen kertomaan perheen tarinaa, Hellberg kertoo.
Akustiikkaan on kiinnitetty Talo Haltiattaressa erityistä huomiota. Esimerkiksi toisen kerroksen lattian alle sijoitettu riittävästi askelääniä vaimentavaa lasivillaa.
Keskeisin materiaali Talo Haltiattaressa on luonnonläheinen CLT-massiivipuuelementti. Talon on suunnitellut arkkitehti Marko Raiski.Suomen Asuntomessut
Talo Haltiattaren kalustevalinnoissa on pyritty välttämään teräviä kulmia ja metallisia kalusteita. Puu on aistiesteettömyyden kannalta hyvä materiaalivalinta.Suomen Asuntomessut
