Erikoinen yö eduskunnassa – perussuomalaiset venyttivät EU-keskustelun kello 4.24 asti, puheita noottikriisistä ja tortilloita pureskelevista espanjalaisista

Viime yö oli eduskunnassa varsin erikoislaatuinen.

Erittäin tärkeä täysistuntokeskustelu EU-elpymispaketista alkoi eilen iltapäivällä kahdelta.

Illan edetessä puhetulvalle ei ollut loppua, ja Anu Vehviläinen (kesk.) joutui lopulta keskeyttämään istunnon kello 4.24 aamuyöllä.

Nykyisellään istunnon venyminen myöhään yöhön asti on hyvin harvinaista. Käytännössä kysymys oli perussuomalaisten viivytyksestä.

Viimeinen hallituspuolueen puhuja oli RKP:n Joakim Strand kello 0.25, ja viimeinen puheenvuoro muualta oppositiosta kuultiin kokoomuksen Mari-Leena Talvitieltä kello 1.25.

Tämän jälkeen perussuomalaiset pitivät yksin pystyssä puherumbaa liki aamunkoittoon saakka.

Lue myös: "Jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä, muttei omiin faktoihin!" – näin kansanedustajat aloittivat väittelyn EU-elpymispaketista puolesta ja vastaan

Puheita noottikriisistä ja espanjalaisten sombreroista

750 miljardin euron EU-elvytyspakettia koskenut keskustelu kallistui yön edessä ajoittain jaaritteluun, kuten peräti 190 sivun mittaisesta täysistuntopöytäkirjasta käy ilmi.

Esimerkiksi Vilhelm Junnila (ps.) uppoutui Suomen historiassa aina noottikriisiin asti. 

Hän syytti pääministeri Sanna Marinin (sd.) kanslian vuotaneen Ylelle kohutun muistion, jonka mukaan EU:n neuvoston oikeuspalvelun virkamies varoitti Suomea elpymispaketin hylkäämisen vakavista seurauksista ja vertasi muistiota Neuvostoliiton noottiin.

Itse noottikriisi oli vuonna 1961, ja silloin jo seuraavana vuonna tulkittiin Kekkosen tilanneen nootin pysyäkseen vallassa. Kekkonen juoni Ahti Karjalaisen, Arvo Korsimon ja V.J. Sukselaisen kanssa eduskunnan hajottamista [Puhemies koputtaa] vaikuttaakseen Olavi Hongan asemaan. Toisaalta keskusta... Kuten edustaja Kurvinen [Puhemies koputtaa] hyvin tietää entisen kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen ja varmasti muistaa myös vuoden 1994 noottikriisin, siinähän keskeisessä roolissa oli myös [Puhemies koputtaa] Paavo Väyrysen sivuuttaminen.

Hieman aiemmin Juha Mäenpää (ps.) oli siteerannut viikonlopuna hänen luonaan käynyttä tuttua miestä, jonka mukaan elpymispaketin myötä "espanjalaiset señoritat ja señorit ilakoitsevat, kun saavat nelipäiväisen työviikon ja saavat viettää siestaa sombrerojensa alla tortillojaan pureskellen ja sangrialla alas huuhdellen".

Sebastian Tynkkynen (ps.) puolestaan pöyristeli sitä, etteivät salissa olleet hallituspuolueiden kansanedustajat halunneet enää aamukahdelta käyttää puheenvuoroja.

On mielenkiintoista nähdä, että täällä salissa on itse asiassa yllättävän paljon hallituspuolueitten edustajia. Jos nyt oikein lasken, niin yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän hallituspuolueitten edustajaa, mutta he ovat täysin hiljaa.

Vuonna 1994 puheet kestivät jopa tuntikausia

Konkaripoliitikko Toimi Kankaanniemi (ps.) muisteli puheenvuorossaan puhemiesten kovaa kolmen päivän urakkaa reilun 26 vuoden takaa.

Tuolloin eduskunnassa käytiin kuuluisa viivytyskeskustelu. Marraskuussa Suomi 1994 oli päättämässä Suomen EU-jäsenyydestä.

EU-skeptisten kansanedustajien joukko päätti muun muassa Paavo Väyrysen (kesk.) johdolla viivyttää keskustelua, jotta Suomi tekisi päätöksensä vasta Ruotsin EU-kansanäänestyksen jälkeen.

Pitkässä istuntoputkessa pidettiin jopa tuntikausien mittaisia puheita, siteerattiin pitkiä pätkiä erilaisia tekstejä ja puhuttiin asiasta ja sen vierestä.

Vuoden 1994 tapahtumiin verrattuna viimeöinen istunto pysyikin varsin hyvin aiheessa, vaikka puhemiehet joutuivat toistuvasti muistuttamaan perussuomalaisia kansanedustajia puheenvuorojen viiden minuutin enimmäiskestoa koskevasta suosituksesta.

Äänestyspäivästä ei vielä tietoa

MTV Uutiset ei ole tavoittanut perussuomalaisten johtoa kommentoimaan viime yön istuntoa.

Keskustelu EU-elpymispaketista jatkuu tänään kello 14. Perussuomalaiset edustajat ovat jo jättäneet istuntoon runsaasti puheenvuoropyyntöjä. Toistaiseksi ei tiedetä, mille päivälle eduskunnan äänestystä aiheesta lykätään.

Jotta EU-elpymispaketti sekä siihen kytketty tulevien vuosien EU-budjetti saisi Suomen hyväksynnän, paketin on kerättävä eduskunnan äänestyksessä kahden kolmasosan enemmistö.