Arto Mansala tapasi ulkomaan komennuksellaan myös Pohjois-Korean nykyisen hallitsijan isoisän, maata vuosina 19461994 hallinneen Kim Il-Sungin.
Sanna Pietiläinen
sanna.pietilainen@mtv.fi
Entinen Kiinan-suurlähettiläs Arto Mansala meni Pekingiin vuonna 1989 juuri, kun Tiananmenin verilöyly alkoi.
Suomen entinen Kiinan-suurlähettiläs Arto Mansala muisteli MTV:n Uutisaamussa työkomennuksensa alkua Pekingissä. 1980 ja -90 luvun taite oli monin tavoin historiallinen ja kylmä sota päättyi.
Pekingin Tiananmenin aukiolla oli käynnissä suuret opiskelijamielenosoitukset juuri silloin, kun Mansala saapui maahan 3. kesäkuuta.
– Kevään -89 aikana alkoivat mielenosoitukset, joissa oli mukana enimmillään miljoona kiinalaista. Pekingissä oli pitkälti sotatila käynnissä. 3. ja 4. päivän välisenä yönä panssarivaunut tyhjensivät Tiananmenin aukion väkivalloin, Mansala kertoo ensimmäisen Pekingissä vietetyn yönsä tapahtumista.
Mansala kertoo, että kiinalaiset itse alleviivaavat, että heidän sosialismiansa leimaavat kiinalaiset erityispiirteet. Hän arvioi, ettei Kiinasta koskaan tule länsimaisen kaltaista demokratiaa.
– On aivan outo ajatus, että tuhansia vuosia vanhaan valtioon voitaisiin saada ulkoapäin vallitsevaksi järjestelmäksi demokratia läntisin erityispiirtein. En usko siihen.
Suomi ja Kiina solmivat diplomatiasuhteet 70 vuotta sitten, vuonna 1950. Suomi tunnusti Kiinan ensimmäisten länsimaiden joukossa. Arto Mansala käsittelee maiden suhteita kirjassaan Asemapaikkana Peking.