Neuvostoliitto hajosi 30 vuotta sitten 26. joulukuuta vuonna 1991. Asiantuntijoista nyky-Venäjä on kääntynyt yhä enemmän kohti menneen Neuvostoliiton toimintatapoja.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan toteaa Uutisaamun Maailmanselittäjissä, että ehkä suurin muutos Neuvostoliiton ja Venäjän välillä on siirtymä suunnitelmataloudesta valtiojohtoiseen kapitalistiseen markkinajärjestelmään.
Venäjänmallin kapitalismi ei ole kuitenkaan hyödyttänyt kaikkia. MTV Uutisten entinen päätoimittaja ja nykyinen tietokirjailija Anu Kuistiala todisti odottavaa tunnelmaa Venäjällä 30 vuotta sitten uudenvuoden aattona, kun neuvostoaika jäi symbolisesti taakse vuoden vaihtuessa. Sittemmin maassa saatiin nähdä, että venäläinen kapitalismi vaurastutti ihmisiä hyvin epätasaisesti ja kosketti lähinnä pieniä piirejä, oligarkkeja ja kaupunkeja.
– Iso osa maaseudusta on edelleen hyvin köyhää, se ei ole muuttunut mihinkään, Kuistiala pohtii.
Lue myös: Putinilta poikkeuksellinen avautuminen Neuvostoliiton romahtamisesta: "Jouduin jopa ajamaan taksia tuolloin"
Valtio koventaa jälleen otettaan
Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta ja kokemus turvattomuudesta on johtanut nostalgiaan ja Neuvostoliitossa koettujen hyvien puolien muisteluun. Samalla Venäjä on kehityksessä kääntynyt vapauksien tukahduttamisen osalta takaisin kohti neuvostoliittolaista järjestelmää. Edelleenkään maata ei voi pitää demokratiana, sillä kansalaiset eivät voi vapaissa vaaleissa valita hallitsijoitaan. Myös sensuuri on koventunut.
– Onhan se aivan eri valtio kuin vaikka Stalinin Neuvostoliitto, mutta on myös eri Venäjä kuin vaikka kymmenen vuotta sitten. Ollaan siirrytty viime aikoina taas auktoritaarisempaan suuntaan, Silvan kuvailee.
Maailmanselittäjät avaavat videolla, mikä saa ihmiset muistelemaan Neuvostoliiton kaltaista järjestelmää nostalgialla ja mitä he tosiasiassa Neuvostoliitosta kaipaavat.
