Hannu Ylönen pani korkin kiinni viisi vuotta sitten. 13-vuotiaana aloitetut alkoholikokeilut muuttuivat työpäivien jälkeisiin kaljoitteluihin ja vielä sitäkin rankempaan vuosia kestäneeseen juomiseen.
Useiden hoitojaksojen jälkeen lopettaminen onnistui. Halu auttaa muita vei Ylösen mukaan Vantaan kaupungin Hyvä mieli -hankkeeseen. Hän kouluttautui kokemusasiantuntijaksi. Nyt hän ottaa vastaan alkoholin riskikäyttäjiä Vantaan Korson terveysasemalla kolme kertaa viikossa.
– Ihmisten on helppo puhua työntekijälle, joka on itse käynyt toipumisprosessin läpi. Toipumisuskoa syntyy kun huomaa, ettei toivottomia tapauksia ole olemassakaan, pohtii Ylönen.
Ammattiauttajilla toisinaan asenteellisuutta
– Uskon, että kokemusasiantuntijan vastaanotto madaltaa kynnystä hakea apua, sanoo erikoissairaanhoitaja Anne Tapola Vantaan Hyvä mieli -hankkeesta.
Tapolan mukaan osa terveyskeskuslääkäreitä ja terveydenhoitajista ei osaa kohdata alkoholisteja. Jotkut jopa välttelevät alkoholiongelmaa. Entisen alkoholistin mukanaolo päihdetyössä opettaa myös ammattihenkilöstöä.
– Kokemusasiantuntija ei korvaa ammattilaislaista terveydenhoitoa, mutta tuo siihen tarvittavan lisän, Tapola toteaa.
Viinan kulutus kasvussa
Suomalainen juo puhdasta viinaa yli kahdeksan litraa henkeä kohden vuodessa. Luvuissa ei ole mukana ne viinakset jotka on tuota ulkomailta.
Riskikuluttajia on satoja tuhansia ehkä jopa puoli miljoonaa.
Kulutus on kääntynyt hienoiseen nousuun viime vuosikymmenen notkahduksen jälkeen. Asiantuntijoiden synkimpien arvioiden mukaan alkoholihaitat maksavat yhteiskunnalle jo 3,5 miljardia euroa vuodessa.
– Samaan aikaan puretaan alkoholistien hoitojärjestelmää. Pitkäaikaisia laitospaikkoja vähennetään 90-luvun laman malliin. Vastaavasti avopalveluihin terveysasemilla ei kuitenkaan satsata, toteaa kehittämispäällikkö Airi Partanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Partanen näkee, että kokemusasiantuntevuus päihdeasiakkaiden hoidossa on hyvä lisä. Entisten alkoholistien kokemuksia voidaan hyödyntää hoitomalleja kehitettäessä.