Moni mikron käyttäjä viettää monta tuntia päivässä tietokoneen ääressä. Silloin ei ole yhdentekevää millaisessa asennossa istut tai kuinka tietokoneesi on sijoitettu pöydälle. Jos haluat välttyä jännetupin tulehdukselta, niskavaivoilta tai muilta vitsauksilta, laita ergonomiasi kuntoon.
Suurimpia ongelmia tietokoneenkäyttäjien ergonomiassa on samassa huonossa asennossa vietettävä pitkä aika. Olisikin hyödyllistä nousta toisinaan seisomaan ja venytellä. Tämä on helpompaa, jos tietokone sijaitsee avaralla paikalla ja tuolista on vaivatonta nousta ja palata takaisin. On myös syytä pitää työpöytä tyhjänä ylimääräisestä tavaroista: jos varovainenkin liikahdus aiheuttaa CD-pinkan vyörymisen lattialle, ei luultavasti tee mieli juuri liikkua.
Tietokoneen ja oheislaitteiden sijoittelussa on huomioitava, että pöydän takana on tilaa siirtyä kauemmas näytöstä ja poistua helposti tuolista. Tietokonetornin etupuolen, tulostimien ja muiden usein käytettävien esineiden on syytä olla käden ulottuvilla, jottei käyttäjän tarvitsisi kurkotella.
Tietokonepöydän korkeus kannattaa mitoittaa käyttäjien mukaan. Sen pöydän pinnan, jolla pidetään näppäimistöä ja hiirtä, tulisi olla suunnilleen käyttäjän kyynärpäiden tasolla, kun tämä istuu jalat tukevasti lattiassa. Tällöin kirjoittaessa ei tarvitse kannatella hartioita liiallisen korkeuden takia. Jos pöytä on matalampi, kyynärpäihin ei voi tukea ja on taas jännitettävä hartioita. Korkean pöydän epäkohdat korjaa korkea tuoli, mutta tällöin tarvitaan jalkatuki.
Huonekalukaupoissa myydään paljon "tietokonepöytiä", joiden näppäintaso on paljon näyttötasoa alempana. Tämä on kuitenkin väärä järjestys, sillä näyttö nousee näin usein liian korkealle, jotta sen katselu olisi pidemmän päälle miellyttävää. Sopivimmassa asennossa näytön yläreuna on selvästi käyttäjän silmiä alempana, jolloin ruudulta lukeminen on luontevaa ja mukavaa. Siksi varsinkin suurten näyttöjen tapauksessa olisi parasta, jos näyttö olisi hieman alempana kuin näppäimistö.
Toinen turvallisen tietokoneenkäytön kannalta oleellinen huonekalu on tuoli. Tietokoneen edessä vietetään pitkiä aikoja, joten käytännöllisintä on hankkia korkeaselkäinen pehmustettu työtuoli, jonka kaikkia osia voi säätää, sillä tuolin tulee kyetä huolehtimaan jokaisen käyttäjänsä mukavuudesta.
Tyylikkäänkään näköiset tuolimallit eivät lukuisista mahdollisista säädöistä huolimatta sovi kaikille. Sen sijaan on hyvä istua kaikkiin sopivan hintaluokan tuoleihin ja säätää ne oikean korkuisiksi niin, että jalkapohjat osuvat juuri lattiaan ja selkänoja tukee ristiselkää. Jos tuoli tuntuu vähän vieraalta eikä vaikuta mittasuhteiltaan sopivan tulevaan ympäristöönsä kunnolla, se kannattaa hylätä: yhteensopimattomuus tuskin katoaa käyttövuosien aikana.
Merkittävintä selkä- ja hartiavaivojen torjumisessa on liikutella jäseniään säännöllisesti. Tuolista kannattaa silloin tällöin nousta verenkierron virkistämiseksi ja pyöritellä käsiä. Venyttelykään ei koskaan ole pahitteeksi. Taukoja on hyvä pitää niin usein kuin ehtii. Onkin ehkä hyvä sijoittaa vaikkapa CD-teline toiselle puolelle huonetta, jotta tulisi tavaksi nousta ainakin levyn loppuessa hakemaan uusi tilalle.
Moni huomaa yön pikkutunneilla siirtyneensä tuolissa outoon kumaraan asentoon näytön tuntumaan. Eräs huomionarvoinen seikka terveen selän kannalta onkin työasento. Monipuolinen erikoistuolikaan ei ole avuksi, jos käyttäjä valuu reunalle nuokkumaan tai nojaa kyynärpäihinsä selkä kumarassa. Ristiselkä on aina istuessa hyvä tukea selkänojaan. Jos näytön teksti tuntuu tästä asennosta olevan liian kaukana, on parempi suosiolla vaihtaa fonttikokoa kuin yrittää nähdä kumartumalla lähemmäs. Jalkoja taas kannattaa liikutella, jotta veri kiertäisi paremmin.
Enter
> KLIKKAA TÄSTÄ - ja lue lisää Enter-lehden uudesta numerosta.